Eetu Salunen, Raihnainen Suomi, Duodecim-kustannus

Liiku, jätä tupakka ja viina

Terveet elämäntavat kunniaan

Eetu Salunen: Raihnainen Suomi, Duodecim Kustannus

Niin se vain on, että tupakka, viina ja liikunnan puute nousevat kärkisijalle suomalaisten vanhusten sairastelussa. Toki on muita asioita. Joku masentuu, kun elämässä ei ole tarpeeksi sosiaalisia virikkeitä, toinen haksahtaa ruoka-asioissa epäterveellisiin maneereihin. Käväistään kaupasta, jos pystytään, sitä helpointa mikrossa lämmitettävää, unohdetaan kalatiskit ( liian vaikeaa ), jämähdetään apaattisina kotisohvalle ja katsotaan television sillisalaattia väkivalta-seksi-pintaviihde- akselilla, kun muuta kulttuuria on vähänlaisesti tarjolla.

Pitäisi produsoida enemmän luonto-ohjelmia. Kaikki ikääntyneet eivät pääse muuten luontoon. Terve huumorikin olisi hyvästä niin ”toosassa” kuin parisuhteissa.

Jo telkun ohjelmien mainospätkät pullistelevat väkivaltaa ja mustaakin mustempaa antia. Kas, kun tietokonepeleihin tottuneet nuoret, valtaryhmä, kaipaavat tappamista, ampumista, pahoinpitelyjä ja karrikoituja ihmissuhdesarjoja hirvityksineen.

Apaattisuus on paha sairaus. Pahempi kuin korona. Lisäisin sen ansiokkaan kirjan antiin sinne syy/seuraus – puolelle.

…”Oma osansa on myös elintavoilla. 70-vuotiaat naiset painavat enemmän kuin koskaan, tupakoivat enemmän kuin koskaan, käyttävät alkoholia enemmän kuin koskaan ja liikkuvat vähemmän kuin koskaan. Ei ole vaikea ennustaa, että viidentoista vuoden kuluttua he ovat raihnaisempia 85 – vuotiaita kuin voisivat olla.”

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

 

 

 

 

Arttu Tuominen: Hyvitys, WSOY 2020

Vielä on toivoa jäljellä

Tuominen tykittää jäykkiä

Arttu Tuominen: Hyvitys, WSOY 2020

…”Se mies on hullu”, Linda sanoi. ”Se tekee sen uudellen.” Manner nyökkäsi. ”Minä en voi ymmärtää. Näyttää tuollainen video suorassa uutislähetyksessä. Minusta se on jo itsessään kansallisen turvallisuuden vaarantamista. Mieshän käytännössä julisti sodan homoseksuaaleja vastaan. Eikö medialla ole mitään vastuuta?”…

Niinhän se on, että nyky- yhteiskunnassa riittää monenmoista tallaajaa. On niitäkin jotka eivät suvaitse pienintäkään fibaa, henkistä tai fyysistä, puhumattakaan sukupuolista. Niinpä Venus – yökerhoon hyökännyt rasisti tappaa ja haavoittaa surkeilematta melkoisen määrän näitä halvesittuja. Ja punainen mekkohan se oli poliisimiehelläkin yllä, kun hän poistui vähän aikaisemmin tästä ns. paheiden pesästä.

Eipä kirjailijalla jää montakaan kiveä kääntämättä, kun hän tykittää vähemmistöryhmiin kohdistuvista vääryyksistä. Siinä verkkosukkamiehienkin sielunelämä tulee tutkittua tismalleen, jopa homppeli-poliisin.

Rikostutkija Oksmanilla on omakin lehmä ojassa, kun hän alkaa selvitellä homoihin kodistunutta terroritekoa. Pitäisi salata omat perversionsa, mutta se kun on sitten virkarikos.

Arttu Tuominen paukaisi noin vuoden sisällä pari jämäkkää ja analyyttista kirjaa. Verivelasta tuli  arvostettu johtolanka-palkinto.

Tässä teoksessa on toki syyllinen melkein selvillä, kun ”lähettiläs”-niminen umpirasisti pistää videon nettiin. Mutta poliisinelikolla hommia riittää. Vainottuja pienryhmiä on muitakin, esim. ”jehovat”. Lienevät näillä rasisteilla takana lapsuuden ikävät muistot, kuten myös Oksmanilla.

Että mitä. Rajua revitystä, välillä epäuskottavaan malliin, tyyliin Jerry Cotton tai bondit. Jos haluaa kesäpäivään vainoharhaisia pilviä taivaalle, niin tätä lukemalla löytyy. Mutta totuus on tietysti toisenlainen. Liioittelun lahja tunnetusti lisää visojen vinkumista kirjakaupoissa, kuten Remes paranoidisilla idän uhka – best-sellereillään osoitti.

Matti-Yrjänä Joensuu ja Sjöwall-Wahlöö – parikin kirjoittelivat tähän nähden lelliä rikosproosaa, vaikka pureutuivat myös rikollisten sielunelämään ja osoittivat, että syitä löytyy syvältä sielun syövereistä tai elämän murjovista kokemuksista.

Efektiivinen on tämä tumma dekkari. Tulisikohan taas tunnustusta kukkuramitoin. Dekkarintekijöitä tarvitaan. Varsinkin jos pureutuvat kipeisiin yhteiskunnallisiin ongelmakenttiin.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

 

 

 

Tuula Nieminen: Juorutoimittajan päiväkirjasta, Tammi Kustannus 2020

Makeita juoruja ja paljastuksia

Vankilalla uhkailivat ressukkaa

Tuula Nieminen: Juorutoimittajan päiväkirjasta, Tammi 2020

Puoluesihteeri erosi paritusepäilyjen vuoksi. Ilkka Kanerva tekstitteli puutarhanhoidoista. Katri-Helena ja Päiviö Pyysalo lauloivat Kotkan ruusua. Linda Lampeniuksen äiti oli nähnyt tyttärensä vain kuvissa. Jere Karalahden olinpaikkaa ei taas tiedetty. Juhlimassa jossakin Kreikassa. Sauli Niinistö tuli Cocinaan ja toimittaja oivalsi, että Iisa olisi sopiva pari miesparalle. Paakkasen puku oli tangolta eikä maksanut kuin 2800 euroa. Jumalauta. Sillä ei saisi edes nappeja Gallianon haute couture – pukuun.

Mitäs sitä tietäisi tavallinen 100 neliön rivaripäädyn eläjä maailman menosta, jos ei olisi näitä uskaliaita juorutoimittajia. Kun juorutoimittaja saa tökättyä nokkansa semmoiseen pihviin josta lehden myynti lisääntyy 90% niin jopa on odotettavissa palkankorotuksia. Kun taas toimittajaressukka erehtyy pistämään liian jäykkää tekstiä, ei kiertele, kaartele, tai salaa, niin siitäpä syntyykin äläkkä ja pomo uhkailee YT:llä. Kas kun oma palli jo huojuu.

Kekkonen se hoiteli nämä juorutoimittajat omalla tavallaan. Pisti myllykirjeen päätoimittajalle, joka pikimmiten sanoi ottavansa vastuun niistä tabeslioor-jutuista ja eroavansa, muuttavansa vinkuintiaan riisinviljelijäksi.

Minulle on aina sattunut naapurustossa kivoja ”uutistoimistoja”. Niille pitää olla mielin kielin, ettei juoru satu omaan nilkkaan. Valtakunnan suurimman juoruviikkolehdenkin tilasin sen takia, että näen aina torstaina, miten huonosti muilla menee, miten jätkä nousee katuojasta seuraavan illan tähtijuontajaksi hyväntekeväisyysohjelmaan. Siinä omat mokat muuttuvat hyttysen pieruiksi.

Mutta asiaan. Kun kirja on nimetty juorutoimittajan päiväkirjaksi, niin kyllä visat vinkuvat. Tuula Nieminen kuitenkin tietää, että päiväkirjaa on käsiteltävä raskaalla kädellä, että se on julkaisukelpoinen. Ihan kiva ja elämäniloinen on Nieminen ollut. Pistänyt nokkansa joka paikkaan ja hieraissut jutun, jolla ei saa lakimiestä asialle.

Tykkäsin Niemisestä persoonana. Elämä pitää ottaa kevyesti, naureskella, juoruilla, tehdä muita iloiseksi, ottaa chardonnayta pitkästä lasista. Julma ei saa olla ja ilkeä. Sitä on tässäkin teoksessa varottu. Nieminen opettaa mielestäni elämäniloista tapaa suhtautua arkeen. Toki semmoisessa saattaa tulla pippaloiden jälkeen vähän haikea olo, jopa halavatunmoinen kankainen ja morkkis.

 

Elämähän on vain kabaree.

Niin se on. Kertakaikkiaan.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

 

 

 

 

Täällä Lontoo, BBC:n suomalaistoimittajat, WSOY Kustannus

Essi Kivirannasta Erkki Raatikaiseen ja Erkki Toivaseen

BBC:n legendaariset suomalaistoimittajat

Risto Uimonen, Hanna Rajalahti, Ilpo Salonen ( toim.): Täällä Lontoo, BBC:n suomalaistoimittajat idän ja lännen välisessä informaatiosodassa, WSOY 2020

Musiikista kiinnostuneille Lotoo oli paratiisi.”

Alakerran ovi aukeni ja Paul McCartney tuli yksin sisäpihalle. Petri sai haastattelunsa ja kysyi , miksei Beatles käynyt koskaan Suomessa esiintymässä. ”Minähän tulin Wings-yhtyeen kanssa Suomeen, vastasi Paul.”

Kiviranta tuli töihin suomenkieliseen toimitukseen 1954 konekirjoittajaksi ja toimituksen sihteeriksi. … häntä katsottiin ihmeissään. Mitä tuokin tyttö täällä tekee?”

BBC:n lähetyksiä ei tehty valehtelemalla, vaan annostelemalla totuutta valikoiden.”

Kyllä minä edelleen olen paras parodia itsestäni.”, Erkki Toivanen 2012

Erkki Arni, Hillar Kallas, Anne Flinkkilä, Seppo Hyrkäs, Max Jakobson, Jyrki Koulumies, Tapani Lausti, Erkki Raatikainen, Pertti Salolainen, Heimo Tauriainen, Erkki Toivanen, Risto Uimonen…

BBC:n suomalaistoimitus Englannissa vilisee monia tuttuja nimiä. Kansan suussa heistä tuli legendoja. Tuliko se Erkki Toivanen kaapista vai puhalsivatko lehdet jutun lipan alta? Mitähän sieltä Raatikaisen tuutista tänään tulee? Onko se Pertti Salolainen ihan varteenotettava luontokuvaaja vai diletantti?

Kirjahan on todella mainio, anekdootti- ja dokumenttipitoinen kooste, jota lukee mieluusti. Sotien jälkeen tuli radiosta Kello viiden tanssihetki, joka muuttui sittemmin Rytmistudio24 – lähetykseksi. Joku oli päässyt tuijottamaan kuningattaren niskaa teatterin aitiossa ja näkemään, kun kansa nousi seisomaan Ellun saapuessa katsomoon. Toinen keräsi lasipurkkeja suomalaisen merimieskirkon myyjäisiin.

Kirjahan piti hotkaista ehdottomasti. Tämmöiset ovat itselleni sitä nannaa, jonka parissa viettäisi vaikka viikon syömättä.

Toki olisin odottanut enemmän huumoria ja heittäytymistä kirjoittajilta, mutta he ovat varmaan ajatelleet, että napsautanpa sanaisen arkkuni kiinni tuon ja tuon jutun kohdalla. No, eihän sitä arvokkaassa teoksessa sentään mitä vain, vaikka kansan kukkaron se kyllä aukaisisi rivakasti.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

Helena Sinervo: Tytön huone, WSOY Kustannus

Lapsi haluaa itsenäistyä

Upea kirja

Helena Sinervo: Tytön huone, WSOY Kustannus 2020

Niinhän ne viisaat sanovat että aikuistuva lapsi on hellästi töinäistävä matkaan, niin kuin lintu laittaa poikaset kovan maailman pariin. Jonkun syö kettu heti, joku sinnittelee viisaasti, opetuksiin ja omiin vaistoihin nojaten. Kirjassa tytärtään Kanadan matkalle valmistava äiti muistaa toki oman sekoilunsa interraililla, joista jäi ikuiset traumat. Mutta kaikki on koettava kantapään kautta. Mokat on kannettava vaikka läpi parisuhteen. Toinen salaa ja aiheuttaa avioliiton pituisen piinan, toinen kertoo ja saa leiman.

Sinervo, kuten romaanin äiti, oli ammatiltaan pianonsoitonopettaja. Kirjallisuus vei hänet mukanaan. Niinhän sitä minäkin opetin kesätapahtuman kirjoittajapiirissä, että ensin on syytä kirjoittaa omasta elämästään eikä haikailla kuuta taivaalta.

Toisaalta, eipä Mika Waltarikaan tainnut käydä koskaan Egyptissä ja kirjoitti amerikoissa elokuvatun Sinuhen. Niinhän se taitaa monesti mennä ihmisten elämässä, kuten kuten kirjan tytön äidillä, että nuoruuden sekoiluja salaillessa menee koko elämä ja parisuhde sivuraiteelle, tai sitten ei.

Mutta asiaan. Sinervo sai Finlandia-palkinnon kirjastaan Runoilijan talossa v. 2004. Hän jatkaa tarkkaa psykologista linjaa, jossa käydään läpi kaikki merkittävä ja arkinenkin.

Joskus jännitekin alkaa lipsua. Mutta kirja sopii aikuistuville siinäkin mielessä, että loppuidylli on paikallaan. Nuoret tarvitsevat illuusioita, parisuhteessa tarvitaan kautta elämän valkoisia valheita, joilla aviopuolisonkin suoruus muserretaan.

Mitähän minä höpisen. Tästä kirjasta piti puhua. Sinervoa luen mieluusti, kuin konsanaan hullu popsii puuroa. Vaimokin taisi välillä lirkutella päiväkahville, mutta minä poika painoin vain töitä työhuoneessa ja kun sain Sinervon kirjan loppuun, päätin ottaa seuraavaksi jonkun iloisemman kirjan, etteivät omat parisuhdetraumat ala vuotamaan yli.

Parisuhteessa pitää osata näytellä viisaasti. Miehellä ja naisella on kestävässä liitossa vain yksi tärkeä päämäärä: Tehdä nainen onnelliseksi.

Niin se vain on.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

 

 

 

 

Kari Klemm: Huoltovarmuus, Varautumisella selviytymiskykyä, Tietosanoma

Yhteiskunnan toimivuus ja turvallisuus etusijalla

Korona näytti miten huolto pelaa

Kari Klemm: Huoltovarmuus, Varautumisella selviytymiskykyä, Tietosanoma Kustannus

Kun korona-ilmiö runteli ihmisiä joka puolella maapalloa, oli Suomikin uudessa tilanteessa. Vastaavaa varautumista ei oltu nähty sitten sodan päivien. Joku selvisi vähemmällä hyvän valmistautumisen ansiosta. Näihin lukeutui myös Suomi, kiitos ministeriön ja asiantuntijen suuntaan. Mutta tärkeällä sijalla oli tietysti kansalaisten kuuliaisuus annettujen rajoitusten noudattamisessa.

Tämä kirja käsittelee huoltovarmuuteen liittyviä asioita eri tasoilla.

Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus muodostuu pitkälti arjen ja konkreettisen toimintaympäristömme turvallisuudesta. … Turvallisuusympäristömme sisältää paljon epävarmuustekijöitä, eivätkä modernin yhteiskuntamme toimivuus ja kriisinkestävyys ole itsestäänselvyys…”

Kriisinkestävyyteen liittyvät tietysti myös sota-ajan probleemit. Nato tuntuu olevan tärkeä tekijä myös Euroopan ja Yhdysvaltojen turvallisuudelle. Taannoin nousivat esille myös mahdolliset hallitsemattomat maahanmuutot. Asia koski hivenen Suomeakin, mutta meillä homma oli nopsasti järjestyksessä. Näyttää siltä, että Suomen kansa on lainkuuliaista ja luottaa siihen sota-ajan viisauteen, että kaveria ei jätetä ja suomalaisella sisulla hoidetaan vaikeatkin tilanteet.

Kirjan kirjoittaja käsittelee seikkaperäisesti eri osatekijät huoltovarmuudesta aina sähkökatkoista vakuutustoimintaan, sekä tietoruvaloukkauksista sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmiin. Itseni yllätti aihepiirien monisyisyys.

Kun kirjan on tehnyt mies, joka toimii hallintoneuvoksena ja ministeriön valmiuspäällikkönä työ- ja elinkeinoministeriössä, johtotehtävissä valtioneuvoston varautumisasioiden parissa, on teksti sen mukaista, tarkkaa ja yksityiskohdissaan eksaktia.

Luulisinpa, että mainiolle kirjalle löytyy paljon käyttöä esim. oppikirjana niille, jotka pyrkivät politiikan pariin tai muihin valtakunnallisiin tehtäviin. Teoksen etuihin kuuluu, että eri aihepiirit käsitellään monesta näkökulmasta, koska mikään ei ole itsestään selvää ja intressiryhmiä on paljon.

´Huoltovarmuusnäkökulma tulee ottaa huomioon tavoitteena hallinnon uudistuksissa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tehdyistä huoltovarmuuden strategisista linjauksista on pidettävä kiinni, niitä on valvottava ja tarvittaessa joustavasti kehitettävä…”

Eipä sitä tavallinen mattimeikäläinen ymmärrä mitä johtotehtäviin valitsemamme henkilöt joutuvat spekuloimaan ja varmistamaan yhteiskunnan tärkeissä asioissa. Joku voi tuumia, että eipä ne tee siellä mitään tavallisen kansalaisen hyväksi, mutta päätyy erilaisiin mietteisiin vaikkapa tämän kirjan luettuaan. No silkkoa löytyy seasta Arkadianmäellä, mutta siinä on se, että suora ja rehellinen aina pääsee pitkälle ja filungit kansa kyllä tunnistaa.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

 

 

 

 

Pia Perkiö: Hän kohtaa minut, Kirjeitä Raamatun henkilöille, Päivä Kustannus

Kunnioitettu Paavali

Mitä ajattelivat Raamatun henkilöt

Pia Perkiö: Hän kohtaa minut, Päivä Kustannus

…”Kuvittelen Sinun ajautuneen tuomittuun suhteeseen jostain ymmärrettävästä syystä. Ehkä sinut oli annettu vaimoksi miehelle, joka kohteli sinua huonosti, halveksi, pahoinpiteli. Ehkä rakastit toista, jonka luokse pakenit rakkaudetonta parisuhdettasi. Voin kuvitella säikähdyksesi, kun asia paljastui. Kauhuasi, kun tiesit seuraukset”… ( Kirje kivitystuomiota odottavalle naiselle, (Johanneksen evankeliumi 8: 3 – 11)

Perkiö ( s. 1944) tunnetaan monipuolisena kirjallisena kykynä. Tuotantoon kuuluvat mm. elämänkerrat, tietoteokset, lasten- ja nuortenkirjat, sanoitukset musiikkiteoksiin, laulusarjoihin, lauluihin, lastenmusiikkiin ja uskonnolliseen musiikkiin, virsiin, jne…

Tämä kirja on tavallaan johtolankojen etsimistä Raamatun henkilöiden elämään ja tekoihin. Etten sanoisi psykologista mikroskooppityötä. Sakkeusta mainitsee Perkiö kirjeessään jopa koomiseksi hahmoksi, kun tämä kiipesi puuhun, että näkisi Herran Jeesuksen. Toisaalta Perkiö sanailee Sakkeukselle, että tuottiko Jeesuksen kutsuminen vieraaksi stressiä tämän vaimolle, kenties vaikeuksia perhe-elämässä.

Elisabetia, joka odotti lasta korkeassa iässä, pitää kirjailija tavallisena ja mutkattomana ihmisenä, joka ei ylpeile tai ole katkera, edes lapsettomuudesta.

Mielenkiintoisia ovat Perkiön näkemykset niin Paavalista, paimenista kedolla, samarialaisesta naisesta, Pietarista, Johanneksesta, Tuomaksesta, jne…Teologiaa papiksi asti opiskelleelle tämäntapaiset spekulaatiot lienevät tuttuja. Myös kirkkokansa saa saarnoissa kuulla analyysia, jota Perkiö hienovireisesti lähestyen tuo esille. Isoja variointeja Raamatun sanaan ei tässä tarjota. Niitä tekevät sitten kaunokirjailijat ja elokuvien tekijät vapaamman fiktion sallivissa julkaisuissa.

Harri Sirola ( 1958 – 2001) mainitsi mm. kirjassaan Jeesus enkelinpoika nasaretilainen ( Gummerus 2001), että Mariaa kiinnosti enemmän eräs nuorimies, katontekijä, jonka luona hän vieraili luvattomissa puuhissa vaikka oma mies oli kaikkien tuntema Joosef ja lapsen alullepanija itse Isä Jumala. Joku luonnehti Jeesusta aikansa kapinalliseksi. Tämä mielipide on saanut aika paljon julkisuutta mikäli muistan oikein.

Kivasti Perkiö kirjoittelee. Ihan innostuin lukemaan vaikka uimaranta kutsui ja vaimo lirkutteli päiväkahville.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

 

 

 

 

 

 

Antti Salo: Eläinkansa touhuissansa, Etelässä ollaan tässä, Farmin väen täällä näen, Lector Kustannus

Röhkölästä ammulaan ja kilpparilasta puumalaan Tosi hauskoja eläinkirjoja pienimmille

Antti Salo: Eläinkansa touhuissansa, Lector Kustannus 2020 Antti Salo: Etelässä ollaan tässä, Lector Kustannus 2020 Antti Salo: Farmin väen täällä näen, Lector Kustannus 2020

No jopas nyt jotakin ja pier pier. Sikapossuja, vuohia, lampaita, tilhiä, kanoja, ankkoja, ammuu-lehmiä, huhuu-pöllöjä, kur kur kurkia, juoruilevia papukaijoja, jännittäviä puumia ja jos vaikka mitä.

Riimit, jotka on painettu tosi lukijaystävällisellä fontilla, ovat joskus nasevia, melkein nerokkaita ja toisen kerran kliseisempiä, kiireen siivittämiä:

– Höyhensaarten väritäplää lude unissansa räplää.

– On lääkäri, se muurahainen, erään särjen sukulainen.

– Yöllä valistaa perhosta, hauki enkelikerhosta.

– Myös pääsky nauttii auringosta, se ei myy, ja se ei osta.

Niin se vain on, että supi suomalaisella esim. lintutuntemus rajoittuu usein siihen, että ”olikos tuo harakka vai varis”. Naakka on jo liian kova sana ja valkoselkätikka ihan tosi jäykkä kysymys.

Hyviä ja tiedottavia kirjoja lapsille, tai aikuisille myös. Noita kuvia katselee mieluusti. Antti Salo näyttää heittelevän riimejä ihan vasemmalla kädellä ja nopsasti, mutta kun tarkemmin ajattelee, ne ovat varsin lapsenmielisiä ja personoivat usein kivasti eläimiä, jotka muuten jäisivät hiljaisiksi todistajiksi. Tekstit stimuloivat lasta luovuuteen ja se ei ole ihan vähän se.

Näitä kannattaa lapsille näyttää ja varmaan riimit aiheuttavat päänvaivaa isälle ja äidille, kun lapsi kysyy kirkkaasti silmiin katsoen vastausta esim. kysymyksiin:

– Voiko se huuhkaja nauraa?

– Käyvätkö myyrät kauneussalongissa?

– Voiko kurjelta saada apua tuskaan?

No isä tai äiti voi turvautua vaikka lausahdukseen:

– Kas, lapseni, kaikki on suhteellista ja mahdollista mielikuvitusmaailmoissa.

Hyödyllisiä ja hauskoja kirjoja.

Suosittelen.

Kuvista excellent ++

Jouko Varonen

SARV:n jäsen