Waltteri Torikka & Jarkko Ahola: Joulun valoa, Valitut Palat Kustannus 2022

Ansinoituneet tähdet esillä

Joulumusiikkikin uudistuu

Waltteri Torikka & Jarkko Ahola: Joulun valoa, Valitut Palat Kustannus 2022

Niinsanottu wanha kansa, odottaa joka joulu samoja ”hyviä” nyansseja ja tutun turvallisia tulkintoja. Sulo Saarits oli oman äitini ja isäni suosikki ja tuli radion välityksellä tutuksi kaikille suomalaisille.

Nykynuoriso tykkää hevipainotteista joululauluissakin ja semmoistahan Jarkko Ahola kolmen oktaavin äänialoineen tarjoaa kuulijoille.

Jarkko Ahola aloitti esiintymisen jo nuorena lapsena, ja aina vieraat halusivat kuulla hänen kaunista ääntään. Kyllä wanhan kriitikon on laitettava välillä Jussi Björlingin O Helga Natt syrjään ja tunnustettava että nuorten musiikissa on vivahderikkautta ja nyansseja, jotka eittämättä ovat nykyaikaa. Ahola on tyyliltään melodinen ja äänialaltaan ja painotuksiltaan hevirokkari.

Aholan tie johti, kuten monilla muillakin, erilaisiin nuorukaisten yhtyeisiin, mutta puurtaminen on jo palkittu. Aholan joululaulutkin ovat myyneet platinaa ja tuplaplatinaa.

Waltteri Torikka on pitkän linjan oopperalaulaja-baritoni ja valmistui mm. Sibelius-Akatemiasta. Hänen äänialansa sopii hyvin rauhallisiin joululauluihin ja miehen ura on hurjassa nousukiidossa. Tulossa on esim. ensi kesänä Papagenon rooli Savonlinnan oopperajuhlilla. Ansioihin kuuluu mm. Lappeenrannan laulukilpailujen voitto.

Tykkäsin, jos mahdollista enemmänkin Torikan tyylistä, koska minullakin ovat mielessä nuo iki-ihanat ja rauhalliset tulkinnat joita levyillään esittävät esim. Eino Grön, Vesa-Matti Loiri ja Kari Tapio.

Levyt ovat taattua kamaa. Sen takaavat laulajien mestykset aiemmilla äänitteillään, koulutus ja vankkumaton kansansuosio. Annetaan iäkkäämpien nauttia kynttilän heijastuksista kultaisen joulupallon kyljessä, Mauno Kuusiston siivittämänä. Nuoret ja nuorenmieliset tarvitsevat vaikkapa hevi-mausteita tai ooppera-aineksia joulumusiikkiinsa.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

 

 

 

Joonas Konstig: Sotaan syyllinen, WSOY Kustannus 2022

Hätää kärsimässä

Idän painostuksen hirveys

Joonas Konstig: Sotaan syyllinen, WSOY 2022

Konstig on päätalopalkintonsa ansainnut. Hän osaa kertoa Suomen vaikeista ajoista ja vuoden 1945  ahdistuksista viihteellisesti, mutta myös kuorruttamalla kauheudet trilleriksi.

Ja taustalla on koko ajan Hugo Salon ja hänen naisystävänsä Lahjan rakkaustarina. Loppuidylliäkään ei puutu vaikka Hugo saa vaikean tehtävän hakea natsipomo venäläisestä pahamaineisesta vankilasta todistamaan Suomen sodanjohtoa vastaan. Venäjän tarkoituksena oli saada Ryti vankilaan ja kukaties nujertaa Suomi vielä kokonaan.

Mannerheimillekin aika oli raskas. Kylmä rinki puristeli  ulkomailla ja mies tunsi itsensä vanhaksi kehäraakiksi. Onneksi sentään elämään mahtui myös romanttisia onnen hetkiä:

…”Kreivitär hymyili. – Liityn mielelläni tämän asian taakse minäkin. Nej men, meidän pitää juoda malja terveydellenne. Sophie tilasi heille shampanjaa. Viehättävän daamin seura oli tervetullutta – Luoja ties miten vähän Mannerheim oli sellaisesta saanut nauttia viime vuosina”…

Pidin kirjailijan tyylistä rakennella teoksestaan samalla viihdyttävä, mutta myös raskaan ajan yksityiskohtaista kurimusta välittävä.

Myös Hugon raskaana  oleva tyttöystävä saa osansa venäläisten kiristystoimista sillä aikaa, kun Hugo on toimittamassa vaikeaa tehtäväänsä.

Kun luin kirjaa, mieleeni kyllä tulivat nykyiset kauheudet Ukrainan rintamalla, jossa Venäjä ei kaihda siviilien murhaamista tai muita, myös lapsiin kohdistuvia iljetyksiä.

Hyvä kirja, jossa yhdistyy myös tarinankerronnan taito ja sodnjälkeisten aikojen pirullinen vaino suomalaista sodanjohtoa kohtaan. Loppuidyllistä pidin.

Excellent

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

Ville Ranta: Kurissa ja nuhteessa, Pilapiirrksia 2019 – 2022, WSOY Kustannus 2022

Ville Ranta – suomalaisten omatunto

Raisua huumoria ja napakoita kannanottoja

Ville Ranta: Kurissa ja nuhteessa, Pilapiirroksia 2019 – 2022 WSOY Kustannus 2022

Kun Sanna Marin käytteli valtion kustantamia aamupaloja, innostui pääministeri Lipposen rouva kommentoimaan, niska punaisena, että hän joutui heidän Kesärannassa ollessaan valmistamaan itse aamiaiset ja kävi Alepasta tarvikkeita.

Kun Olaf Scholz joutui keksimään keinoja öljyn ja kaasun saamiseksi, hän kokeili myös mennä helvettiin ja kysyi vanhalta kehnolta, että voisivatko sieltä toimittaa näitä tärkeitä tuotteita Saksalle.

Uusi eläinsuojelulaki puhuttaa kansaa. Niinpä vuohikin tuumii, että että hänen kurkkuaan eivät uskonnolliset piirit saa leikata enää tainnuttamatta.

Rapu vaatii, että sen saa keittää punaiseksi vain väljässä vedessä, eikä pienessä määrässä.

Kuntatyönantajat keksivät rajumpia keinoja kuin rahan jakaminen hoitureille. Ei muuta kuin kurkusta kiinni ja ravistellaan.

Ville Ranta kävi tutun tien pilapiirtäjksi. Ensin omakustanteita ja sitten kun saatiin kosolti lisää särmää piirroksiin, niin kirjoja ostava kansa alkoi kiinnostua ja myyntimäärät puhuvat puolestaan.

Piirroksissa vilahtelivat jopa Putin ja Mohammed. Kun kirkko aikoi antaa tunnustuspalkinnon oikeamieliselle piirtäjälle niin luterilaisen kirkon päättäjät älähtivät ja palkinto jäi sinä vuonna jakamatta.

Jos Ranta olisi elellyt Venäjällä, hänestä olisi tullut suorine puheineen vankilakundi hyvin nopsasti.

Pidin Rannan tyylistä ja näyttävät ranskalaisetkin pitävän, kun ovat kääntäneet piirtäjän koko tuotannon omalle kielelleen.

Ranta on julkaissut yhden teoksen ranskalaisia varten.

Tuli turvallinen tuntu siitä, vielä on rohkeita ja selkeästi ajattelevia taiteilijoita. Korruptoitunut ja sikaileva herraporras saa sekin kyytiä Rannalta.

Excellent ++

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

 

 

Fritjof Sahlström/ Leena Sahlström: Kutsumaton vieras, Kun syöpä tuli taloon Tammi Kustannus 2022

Vieras, joka tulee lupaa kysymättä

Eräs monista syöpätarinoista

Fritjof Sahlström/Leena Sahlström: Kutsumaton vieras Kun syöpä tuli taloon, Tammi Kustannus 2022

Syöpätarinoita olen lukenut monta. Eräs vaikuttavimmista oli Hannu Tavion kirja Kutsumaton kumppani. Miesten kohtalona kun on sairastua eturauhasen syöpään. Sanotaan, että jos elää tarpeeksi vanhaksi, on tämän syövän mahdollisuus 100:n prosentin luokkaa.

Mutta on myös syöpiä, jotka puraisevat pahemmin, agressiivisemmin. Leenalta todettiin munuaissyöpä, joka oli pahanlaatuinen. Aluksi lääkärin sana, kasvain, ei asettunut tajuntaan. Sitä ei halunnut hyväksyä.

Kun äiti ilmoitti lapsille, että hänellä on kasvain, eivät nämä ymmärtäneet siitä vähääkään. Syövän toteamisen jälkeen ihminen joutuu ”alkushokkiin”.

Leenan tilanne oli huono. Mitään ei ollut tehtävissä vaikka erittäin tehokkaat lääkkeet saivat hänet lähes normaalioloon, jopa niin, että hän harkitsi osa-aikaiseen työhön menenistä.

Mutta syöpä jatkaa etenemistään enemmin tai myöhemmin. Kirjassa on toisena kirjoittajana Leenan aviomies. Hän elää tilanteen, jos mahdollista vielä vahvemmin. Totuus valkenee hänelle nopsemmin. Tehdään jopa talokaupat ja muita ratkaisuja tulevaa ajatellen.

Sitten on taudin aika ottaa viimeinen kouraisu ja enää ei ole muuta mahdollisuutta kuin alistua kipua lievittävään hoitoon. Lopulta aviomiehelle jää vain yksinoloon totuttelu.

Kirjan rakenne tekee siitä koskettavan ja riipaisevan, jos mahdollista analyyttisen, mitä tulee puolisoiden sielunliikkeisiin. Mutta samalla se on lukijalle terapeuttinen teos, joka antaa oivaltaa, että lähimmäisillä on enemmän kestettävää kuin omat tavalliset kivut ja kolotukset.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

Mikko Räty: Borealia, Tammi Kustannus 2022

Miten oli, miten on

Kaunis runokirja

Mikko Räty: Borealia, Tammi Kustannus, 2022

Mikä on kultasirkun, sukupuuttoon kuolleen, tarina. Miten ainesosat yhdistyivät ja kehittivät kaikkeuden.

Jään jotenkin onnelliseen tunteeseen. Elämä on vain ihmisen ja maailmankaikkeuden katoavan hetken tuote, ja hänen tehtäväsä lienee jakaa onnea. Kauniit hetket muistetaan ihmisestä, kauneuden siirtäminen.

Olin mykistynyt tämän runokirjan kauneudesta ja viisaudesta. Runoilija yhdistää menneisyyden hiukkaset ja alkeisliikahdukset. Meidän tehtävämme on jatkaa ketjua, olomuotomme kyseenalaista viisautta, joka voi päättyä tai jatkua vaikka viidennessä maailmankaikkeudessa. Kukapa tietää jos tämä maailmankaikkeus tuhoutuu omaan hulluuteensa.

Emme tiedä. Tiedämme vain värikkään lehden heilahduksen ohuessa oksassa. Haavan pelokkaan läpätyksen, kuin oman todellisuutemme pienuuden ja pelon.

…” Työpöytäsi laveudessa lasket heteitä ja emiä, kasvojen ilmeitä

katsot vanamonkukan lävitse siivilöityvää valoa ängelmällä

ääneti elävää kyynelyökköstoukkaa kuin ängelmää itse”…

Mikko Rädyn kokoelma on viisas, nostalginen, luonnontieteellinen, kiehtova. Kriitikon poskelle tuli muutama kirkas kyynel. Löysin hengenheimolaisen, ystävän, tuntemattomasta runoilijasta.

Räty viettää talvet Lapissa, runoihin ja syvyystietoon perehtyen. Kesällä hän tekee työtä lastensairaalan neuvonnassa.

Itseäni kiinnostivat monen muun seikan lisäksi visiot luonnon ja ihmisluonnon hetkellisestä luonteesta, joka nivoutuu vuosimiljoonien perspektiivillä, tähän omaan todellisuuteemme, ja  jatkuu kenties uusissa sfääreissä. Kukapa sitä kaikkea tietää.

Symppis ja äykäs runoilija.

Excellent ++

(Kiitos oman egoni kirkastamisesta, tässä ahdistuksien maailmassa. Elämähän on lopultakin vain kabaree, ihmiselämä kuin pikkulinnun todellisuus, lähtö yhtä helppo).

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

Marjaana Toiminen: Hyppy Työn arvaamaton tulevaisuus ja uudet mahdollisuudet Tammi Kustannus 2022

Työn olemus muuttuu jakuvasti

Robotiikasta ja tekoälystä hybridityöhön

Marjaana Toiminen: Hyppy Työn arvaamaton tulevaisuus ja uudet mahdollisuudet Tammi Kustannus 2022

Itseäni haastateltiin joskus lehteen nuorten koulutuksesta. Tuumin, että oppisopimuskoulutus on mielestäni järkevä ja luonnollinen tapa päästä ammattiin. Ennen vanhaan työ opittiinkin tekemällä.

Esim. Australiassa ei noteerata koulutusta ja oppiarvoja läheskään yhtä paljon kuin Suomessa. Siellä opitaan nykyisinkin työtä tekemällä.

Kirjan tekijä on johdon konsultti, päätoimittaja ja toimitusjohtaja. Hän on tehnyt mm. työn murrokseen ja ammatilliseen identiteettiin liittyviä valmennuksia, kolumneja,raportteja ja bodcasteja.

Onhan niitä ammatteja jotka pysyy ja paranoo. Mutta monissa työurissa tullaan vaiheeseen jossa henkilöllä pitää olla orientaatiota omaan ammatilliseen tilanteeseensa.

Joskus pitää olla kykyä arvioida, olisiko olosuhteiden muuttuessa tehtävä iso ”hyppy”. Kas kun ammatin kokonaiskuva voi muuttua lähes tuntemattomaksi eikä vastaa sitä ihannetta, johon henkilö valmistautui aloittaessaan uraansa.

Positiivisiakin asioita löytyy, vaikka mustamaalaajat projisoivat uraansa aloittavalle uhkakuvia. Uhkien lisäksi on kyllä myös hyviä uutisia työelämästä. Avoimia työpaikkoja on enemmän kuin ennen pandemiaa. Työllisyysaste on ollut edellisen kerran yhtä korkealla 1990 luvulla kuin vuonna 2022. Suuri osa työntekijöistä haluaa työskennellä nykyään vielä eläkkeellä, jne…

Pidin kirjasta, sen maalaamasta suorasukaisesta, mutta myös valoisasta tulevaisuudenkuvasta. Omaa työelämätulevaisuutta voi muokata ensin ajattelun tasolla ja sitten harkitusti teoilla. Lopulta on kysymys työhyvinvoinnista. Ei ole pakko alistua kurimukseen jos visiot tulevaisuuden suhteen ovat masentavia.

…”Uusien ja vanhojen uhkien ajassa kyky kestää epävarmuutta ja jatkuvaa muutosta on yhtä tärkeää kuin kyky reagoida ja nähdä vaihtoehtoja.”…

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

 

 

Noora Räty/Marika Lehto: Leijonakuningatar, WSOY Kustannus 2022

Noora Räty pisti kommentin kirjana

Kun huippukiekkoilijaa alettiin häväistä

Noora Räty/Marika Lehto: Noora Räty Leijonakuningatar, WSOY Kustannus 2022

Katselin televisiosta Kun päävalmentaja Pasi Mustosta haastateltiin tapauksen ”nooraräty” tiimoilta. Hyvi oli mies kärsineen näköinen ja nuiva. Tuumi kuitenkin, että hyvä kun Noora on julkaissut mielipiteensä, niin tulevat asiat käsitellyiksi.

Itse asiassa kun tätä kirjaa lukee on ollut kysymys enemmänkin työpaikkakiusaamisesta Nooran suhteen. Mustonen mitätöi järjestelmällisesti kaikki Rädyn maineteot naisten maajoukkueessa. Sanoi, että mikään ei ollut Rädyn ansiota kaksinkertaisissa Olympiamitaleissa ja viisinkertaisissa MM-mitaleissa. Noora lähti ovet paukkuen ja sanoi: – Oikeudessa tavataan. Ovat tainneet välit eskaloitua pahan kerran.

Nooralla on meriittejä ja mestaruuksia. Hän aloitti tyttönä Espoon Palloseuran kiekkokoulussa viisivuotiaana. Olivat sitten myöhemmin mukana Espoon Blues, Minnesotan yliopistojoukkue, venäläinen SKIF Nizni Novgorod, Tampereen Ilves, Kiekko Vantaa, Kanada, Kiina, Venäjän liiga, jne jne…

Jos on kiekkotähti impulsiivinen, niin on ollut valmennuksenkin riveissä kateutta Nooraa kohtaan. Lopulta kemiat menivät päävalmentajan kanssa ja siitähän se soppa alkoi sotkeutua, kun Pasi Mustonen jopa mitätöi Suomen maajoukkueen mahdollisuuden maksimaaliseen menestykseen, jättämällä Nooran rannalle. Edes varaedustajaksi häntä ei suvaittu, niin syvällä oli päävalmentajan viha.

Räty on kuitenkin tehnyt ansiokkaan uran ja oli aiemmin aikeissa jo jättää maajukkueen. Kirja on hyvä ja huolellisesti laadittu. Luin sitä mieluusti, etenkin kun olen aina sympatiseerannut Rätyä.

Viimeaikoina olen lukenut lukuisista valmentajien rötöksistä pelaajia kohtaan. Yleensä ne painetaan herrapiireissä villaisella. Henkiseen väkivaltaan ei edes puututa, koska se on niin vaikea todentaa.

Tsemppiä Noora. Olet Suomen kansan lempilapsi. Valmentajia tulee ja menee, jätä heidät omaan arvoonsa. Satuit saamaan lähtiäisiksi huonon tapauksen.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

 

 

 

Harri István Mäki: Sekunti ilman sinua, Enostone kustannus 2022

Nuori rakkaus on skitsofreniaa

Tyttö ja poika ja rakastamisen vaikeus

Harri Istvan Mäki: Sekunti ilman sinua, Enostone Kustannus 2022

– Oletko se sinä?

Nieleskelen ja oma ääneni muuttuu kurlaukseksi.

– Kyllä sä tiedät.

Vaikka en näe häntä, tunnen hänen kasvavan hymynsä.

– Niin tiedänkin.

Hänellä oli yllään pitkä t-paita, ei mitään muuta. Rinnat heilahtavat raskaasti, kun hän ojentaa pitkät kätensä minua kohti. Kovat nännit näkyvät paidan läpi.

Nuorille rakkaus on huumetta johon jää koukkuun. Annokset suurenevat. Puhe on sekavaa. Läheisyys ja vieraus ovat vastavoimat, jotka sekoittavat helposti pään. Poika 16v ja tyttö 20v. Todellisuus on sumuista ja tunneaallot saavat heidät värisemään, mutta sitten on taas erottava, yritettävä klaarata tilanne. Mutta he ovat liimautuneet toisiinsa.

Sitä liimaa ei saa irti kuin veren kanssa. Ja silti he ovat taas kuin paita ja peppu. Sairaita rakkaudesta.

Tunnen tunteen. Koin itse samantapaista nuorena, enkä selvinnyt ilman asiantuntijan apua. Siinä tilanteessa ego menee labiiliksi eikä sitä saa korjattua mikään. Nainen kestää sen.

On vain rakkaus tai rakkauden kuvajainen. Kun fyysinen rakkaus astuu kuvioihin ollaan eron ikävän ja kohtaamisen riemun välimaastossa.

Mäki on kirjoittanut tärkeän kirjan. Itselleni se kolahti mielen perimmäisiin sopukoihin.

Voe voe niitä nuoruuden aikoja ja sitä hulluutta. Ja kun se pahuksen rakkauden  hulluus on vielä ikuista.

Excellent + täräytän tästä sumeilematta

Jouko Varonen

Sarv:n jäsen

Mauri Leivo: Lehmilaitumilla, Docendo Kustannus 2022

Rauhalliset märehtijät

Lehmä opettaa ihmiselle itsehillintää

Mauri Leivo: Lehmilaitumilla, Docendo Kustannus 2022

Mauri Leivo on pitkän linjan luontokuvaaja. Maatalon pojalle tulee mieleen monta muistumaa. Toki ammattikuvaajan ote näkyy kuvien laadussa. Joskus on taustalla salamoiva taivas tummine pilvineen. Toisen kerran löytyy hallittua liike-epäterävyyttä, puhuttelevia tilannekuvia, jne… Helteen ja ötököiden riivaama nauta kuvastelee myös laiduntamisen varjopuolia. Muistan kyllä nautojen ja hevosten tuskan kuumina kesäpäivinä.

Itselleni tulee kirjasta mieleen lapsuus. Esimerkiksi se, kun lehmät laskettiin keväällä metsälaitumelle tai kotilaitumelle. Voi sitä riemua, mikä niiden käytöksestä oli aistittavissa.

Kirjan sisällöstä voi mainita mm. osastot; Paluu menneeseen, Vasikoiden iltarieha, Lypsykarjan riemunhetket, Hellettä, ötököitä, rankkasateita, jne…

Kirjan tekstit myötäilevät kuvien antia ja nekin ovat kuvaajan käsialaa. Usein puututaan lehmän asemaan maatilalla, jossa laiduntaminen on liian työläänä monesti unohdettu. Suuri osa karjankavattajista jättää talviulkoilun pois kokonaan. Nykylehmillä on sarvet ja siinä souvissa voi sattua vakaviakin vahinkoja karjankasvattajalle.

Tekstiä pitää siteerata, tottakai: …”Laidunnuksen suhteen olemme reippaan askeleen Ruotsia perässä. Länsinaapurissa – jonka eläinsuojelulainsädäntöä monet pitävät maailman edistyksellisimpänä – laki velvoittaa, että myös pihatossa asuvien lehmien on saatava laiduntaa kesällä vähintään 2 – 4 kuukauden ajan 6 tuntia päivässä”…

Muistan lapsuusajoilta lehmien vapaan elämän. Isäni ja äitini ( joka oli karja-assistentti) huolehtivat asiasta säästämättä työpanostaan. Oli lehmisavuhetkiä ja eläinten riemua. Lehmillä oli kaikilla nimet ja ne olivat persoonia, sekä perheenjäseniä. Jokaisella oli oma luonteensa, jonka opimme tuntemaan. Lapsilla oli nimikkolehmät. Minun lehmäni nimi oli Kalke.

Kirja on tärkeä monumentti suomalaiselle lehmälle.

Suurkiitos.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

 

 

K2 Kyösti Kakkosen tie huipulle, WSOY Kustannus 2022

Miljardöörimies ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

Kakkonen Tiesi bisneksen säännöt

Jari Korkki, K2, Kyösti Kakkosen tie huipulle, WSOY 2022

…”ensikännit tulin tempaisseeksi Haminan Seurahuonella. Siltä iltalomalta meidät upseerinalut kuljetettiin pioneerkomppaniaan turvallisesti sotilaspoliisipartion kyydissä. Asia painettiin villaisella eikä poikia pantu maitojunaan”…

Miljardööri Kakkonen jutustelee kirjassa kivasti lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Kun Kyöstistä leivottiin reservin vänrikki, ja hän pääsi pois valtion levistä, niin kotona odottivat metsätyöt.

Ei viehättänyt Kakkosta kenraalin ura eikä maanviljelys. Mutta opinnot Upsalan yliopistossa sen sijan alkoivat kiinnostaa, kun kaveri niin kovin niitä kehui.

Kohtapa alkoivat yhtiökaupat ja niitä todella riitti. Tokmannin omistus oli suuren luokan bisnes ja Kakkonen, joka oli poikkeuksellisen älykäs, hallitsi tilanteet. Eipä takkiin tullut pahasti kertaakaan ja kohtapa leivottiin Kyöstistä myös neuvos.

Kirjassa on kerrottu varsin tarkkaan Kakkosen taival ja monenmoiset yrityskaupat ja omistukset. Näyttää siltä, että mies on vainunnut häämöttävät sudenkuopat tai otolliset yrityskaupat jo ennakolta.

Kakkonen tuumii, että kaikista ei ole yrittäjiksi. Mutta joviaali mies kokoaa teeman siihen, että lopulta kaikki työ on arvokasta. Kas kun ihmisillä on taitoja, osaamista, kyvykkyyttä, tavoitteita ja ambitioita. Jokaisella lienee mahdollisuutensa tässä suomalaisessa lintukodossa.

Kakkonen on sitä mieltä, että menneiden asioiden haikailu ei kannata. Joskus tulee jokaiselle takaiskuja ja virheitä, mutta katse on suunnattava eteenpäin eikä elettyyn.

Kakkosen elämäntaipaleen koonti on siitä hyvä teos, että se jakaa asennekasvatusta myös tavallisille tallaajille. Ihan tuli retvakka ja positiivinen mieli sitä lukiessa. Kaikki eivät ole Kakkosia, mutta jokaisella on oma sarkansa ja sitä on tallustettava viisaasti ja varjoja säikkymättä.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen