Metsienrakastajan seurassa
Auralle suojeltu metsä on herkkukattaus
Aura Koivisto: Ei mikä tahansa metsä, Lähde retkelle luonnonmetsään, Into Kustannus, 2021
Aura Koivisto tuumii, että kyllä lähimetsissäkin tuntuu kivalta ja saa yhteyden luontoon, mutta pian alkaa samoja polkuja tallatessa tuntua vähän ahdistavalta. Silloin pitää suunnistaa miehen kanssa suojeltuun luonnonmetsään. Sielläpä paha olo karisee ja tuntee tietynlaista luonnonystävän valaistumista.
Aura asusteli miehensä kanssa aluksi P-Karjalassa ja sitten kokeiltiin myös merellisiä miljöitä, joita helsinkiläistyttö rakasti. Nykyisin asutaan Kuhmon maisemissa, jossa suojeltuun luonnonmetsään on vain muutama kilometri.
Ilmestyi kirjojakin, joissa Aura, Korkeasaaren pomon Ilkka Koiviston tytär, luonnehti melkoisella tiedollakin eläinten, kukkien, kasvien ja muun luonnon elämää.
Tämä kirja osoittaa, että Koivisto onkin oikein kävelevä tietosanakirja ja perustaa tietonsa usein empiiriseen kokemiseen.
Kyllä kirjailijalla on ollut naapurinaan majavia ja mieluusti hän tekee metsäretkiä keväällä ja syyskesällä. Kesällähän linnutkin usein katoavat metsän peittoon pesintäpuuhiin.
Mielessäni ailahtaa aina lämpimästi, kun näen Auralta ilmestyneen uuden teoksen. Hän on taitava kuvailemaan luonnon nyansseja ja detaljeita. Lukukokemus on luonnon ystävälle, melkoisen mukaansatempaava. Ikäänkuin Aura olisi oppinut yhdistämään tietynlaisen pieteetin huumorin luontoasioihin, kuten isänsä.
Tottakai kirjailija on myös rukihisemman annin taitaja. Hän mm. toteaa, että jos joistakin eläimistä pitäisi maapallolla vähentää, niin karjasta ja lemmikkieläimistä. Niiden osuus yhdessä ihmisten kanssa on 96% maapallon eliöiden biomassasta.
Aura on myös tiukkana siitä, että luonnon puolesta on taisteltava ja jos uhkaillaan rangaistuksilla niitä mielenosoittajia, jotka haluavat suojella luontoamme esim. kiinnittämällä itsensä työkoneisiin, ei saisi rangaista.
Kirja on hyvä, ja Koivistolla on paljon tietotaitoa siitä, miten luonnon kanssa pitäisi elää ja miten sitä auttaa. Myös metsiin liittyviä suojelutoimia pitäisi lisätä. ”Suojellaan kallioisia metsiä, joissa kasvaa vain joutavia männynkäkkäröitä.” ( Ilkka Hanski).
Hyvän kirjan on Koivisto laatinut.
Siinä on tarpeellinen määrä subjektiivista ja viisasta antia.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen
