Jari Järvelä: Aino a. , Tammi Kustannus

Alvar Aaltoa pitkin poikin

Suurmiehen vaimo joutuu koville

Jari Järvelä: Aino a. , Tammi Kustannus 2021

Ikoneitahan niistä suurmiehistä tehdään maassamme. Harvapa viitsii edes ajatella muuta kuin sädekehää heille.

Annoin kertoa joskus itselleni, että Runebergilla oli metsänpeitossa piilokoju jossa hän kävi tarkkailemassa karhuja läheltä. Mutta sattuipa kerran Ainolle tulemaan mieleen, että jos veisi kuuluja leivoksiaan ukko-ressukalle.

Rentosti pussukan kera metsäpolkuja ja sattui kuin sattuikin löytämään kyseenalaisen kojun. Aukaisi oven ja oli valmis halamaan lämpimästi aviomiestä. Mutta kojussapa oli muita halailijoita ihan tarpeeksi.

Aino ojensi pussukan ja tuumi: – Tästä riittänee teille kaikille.

Läksi rentostamaan takaisin kotiinpäin.

No nyt on kyseessa toinen ikoni ja Järvelä on ottanut humoristisen kannan Aino Aallon ja Alvar Aallon kiemuraisiin vaiheisiin.

Kas kun Alvar ei sylkenyt kuppiin, eikä väheksynyt iloisia naisenpuolia. Semmoistahan se tuppasi olemaan monella aikansa mestarilla. Raskas työ ja raskaat huvit niin sanoakseni.

Enpä ole aiemmin lukenut tämäntyylistä elämänkertakirjaa. Pieteetillähän ne suurmiesten elämänkerrat yleensä kirjoitetaan.

Paitsi Huovisen ”Veke” kirjoitti kyllä kieli poskessa ”Veitikka Hitler” – kirjansa. Ja taisi pukata Stalinistakin samalla kaavalla Joe sedän”. Minulle jäi Veikon Hitler-kirjasta ainakin mieleen, että Aatu oli armeijan leivissä kova pieremään ja  se muuan elin oli hänellä kuin tukaanin nokka. Eipä saksannos kauan kiinnostanut saksalaisia. Kulmakarvojaan kohauttelivat.

Mutta asiaan. Kirjaa oli kiva lukea. Huumori se pelastaisi monen kaavoihin kagistuneen ja tekohurskaudella siivitetyn elämänkerran noin yleensäkin. Pitää ihan lainata Järvelää, kun en ole ikävä kyllä paljon hänen tuotannostaan lukenut. Olisi varmaan kannattanut tutustua jo aiemmin.

…”Kirjoitan haastattelut valmiiksi niin toimittajien ei tarvitse vaivautua. He voivat vain suoraan panna nämä lehteen. He ovat hyvin kiitollisia, kun säästyvät ylimääräiseltä työltä”…

Kiitos hyvän mielen kirjasta, Jari.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen