Kohti arvoistasi, Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin, Arto Pietikäinen, Duodecim Kustannus

Kohtele itseäsi myötätunnolla

Psykoterapeutin parhaat vinkit

Arto Pietikäinen: Kohti arvoistasi, Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin, Duodecim Kustannus

…”painopisteenä tässä kirjassa on myötätuntoisen suhtautumisen opetteleminen itseä kohtaan. Se tarkoittaa sitä, että kohtelee itseään myötätuntoisesti, kannustavasti ja rakastavasti etenkin silloin, kun kärsii ja elämässä on vaikeuksia.”

Toden totta. Ammattimies on oikeassa. Edellistä ohjetta olen pitänyt tärkeimpänä vinkkinä itselleni ja muille. Kun rakastaa itseään ja antaa anteeksi, aloittaa päivänsä uudelta pöydältä,niin silloin on annettavaa myös muille.

Jos tervettä itserakkautta puuttuu, on ihmisen takki tyhjänä, mitä tulee elämässä jaksamiseen. Tulee masennuksia, työuupumuksia, fyysisiä kremppoja. Joku alkaa etsiä apua alkoholista, huumeista ja tupakasta. Väärin. Pitää tuottaa iloa ympärilleen, mutta myös ja etenkin itselleen.

Toisaalta, kirjassa vilisee ns. sairaskertomusesimerkkejä. Toki Pietikäinen on muutellut nimiä, oletettavasti saanut luvan asiaosaisilta ja sitä rataa. Sallittakoon moinen kun kirjoittajan asia on tärkeä. Sillä moni voi saada tästä arvokkaasta teoksesta vinkin elämänmuutokseen ja sitä tummien tuntojen tuttu, suomalainen, usein tarvitsee.

Yksi vaara, varsinkin nuorilla, on sortua ulkonäköpaineisiin. Siitä seuraa vakavia vaikeuksia. Siis väärä polku. Ajankäytön ongelmien kanssa moni painii. Pitää selkiyttää arjen kuluttamista.

Itselleni, eläkeläisrehtorille, merkitsee luonto paljon. Se voi myös pelastaa ihmissuhteen. Myönteisiä kokemuksia on suotava itselleen ja niitä suorastaan etsittävä. On paljon muutakin tärkeää opittavaa itsetuntuntemuksen ja tunteidensa sääntelyn alueella.

Kirja on rikas ideapankki. Siitä löytää vinkkitimantteja pitkin matkaa. Ei saa vihata itseään. Suhde omaan itseen on säilytettävä positiivisena. Ei pidä laskea elämäänsä eskaloitumaan murheiden, erilaisten väärien addiktioiden, vihan, kateuden ja muiden tummien tuntojen keralla. Pitää nostaa oman mielen ”kissa pöydälle” ja etsiä parantavia elämäntapoja.

Nuorena, ennen kirjailijaksi tuloani, rustasin runon, Ole kuluvalle ( = arjellesi) kaveri. Kehotin siinä ihmisiä tarjoamaan itselleen vaikka kahvit pölyisessä baarissa, tekemään ihmisiä iloisiksi. Olispa kiva juoda kahvikupponen myös teoksen tekijän kanssa. Hän on selkeästi oikealla asialla ja oivaltanut paljon tärkeää.

Kiitos kirjasta.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen