Lee Bacon: Viimeinen ihminen, WSOY Kustannus

No jopas on viehättävä utopia

Emma tupsahtaa robottien keskelle

Lee Bacon: Viimeinen ihminen, WSOY 2021

Niinhän se tieteisseikkailuissa menee, että luodataan tulevaisuutta joskus satojen vuosien päähän. Yläkerran Ukko on päättänyt poistaa maan päältä joutavan luomuksensa ihmisen.

Sen sijaan reilut eläimet ja kivat kasvit Hän on säästänyt. Vaikka tämä kirja ei suuntaudukaan uskonnollisiin eetoksiin, vaan pitää normaalina kehityskulkuna, että teknologian ihmeet, nuo robotit, ovat ottaneet ihmisten paikan maapallolla. Joku kulkutauti kai vei ihmiset.

Nyt robotit puuhastelevat aurinkopaneelien kimpussa, siis asentelevat niitä. Ja kuinka ollakaan, jostakin tupsahtaa heidän väliinsä tyttö, jotain 12-vuotias. Hän kun oli ollut bunkkerissa perheen kanssa, piilossa tappavalta kulkutaudilta.

Että mitä. Kovasti on ohjelmointityylinen kirja. Nollia ja ykkösiä vilisee. Ohjelmointihan on nykyaikaa. Kirjan luulisi kiinnostavan poikia siinä missä meitä 60-lukulaisia Pertsat ja Kilut tai Nuorten toivekirjastot, mitä niitä olikaan.

No tietysti uteliaana tutkin kirjaa ja huomasin, että tytöllä oli ongelma. Enpä tuosta enempiä juonipaljastiuksia latele. Mutta yhdessä robottien kanssa sitä alettiin ratkomaan

Tämä Emma-tyttö osaa kommunikoida robottien kanssa ihan tunteidenkin tasolla. Hän antaa näiden ohjelmoitujen jättien ymmärtää, että ihmisissäkin oli paljon hyvää, vaikka joutuivatkin katoamaan parempien tieltä. Niinhän ne katosivat hirmuliskotkin aikoinaan, jonkun pahalaisen meteoriitin rupsahtaessa maapallon kamaralle.

Että mitä. Tähän suuntaan on hyvä johdatella seikkailuja nykynuorille. Meille ikääntyneille olivat Jörö Jukat jo sitä todella efektiivistä lukemista ja kuvat näistä kirjoista porautuivat ikiajoiksi mielen muistitikuille.

Lapsia olisi saatava kirjojen pariin, että eivät ihan nyykähtäisi kännykän tuijottajiksi. Sen vuoksi tämäntyylinen kirja kyllä saa heidät höristämään korviaan ehkä jopa odottamaan seuraavaa opusta samalta kirjailijalta.

Kiitosta vain lasten puolesta. Kirjahan on mainio yritys vedättää lapset taas kirjastojen lastenosastojen asiakkaiksi, kukaties vaikka toivoskelemaan tämäntapaista joulupukin pussiin.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen