Lintuhäkin muotoinen soittorasia, Osuuskumma Kustannus 2019

Meresmaan kokeilevaa

Mielenkiintoista lyhytproosaa

J.S. Meresmaa: Lintuhäkin muotoinen soittorasia, Osuuskumma Kustannus 2019

Piti aivan perehtyä Meresmaan ( s. 1983) henkilöhistoriaan. Puutarhurin tie johti kirjallisiin piireihin Oriveden opistossa. Fantasiaa on tullut Mifongi – sarjassa. Karisto ja Myllylahti ovat kuuluneet kaupallisiin kustantajiin. Kirjailija on myös Osuuskumma Kustannuksen hallituksen puheenjohtaja.

Nuori rakastettu käsivarsilla muuttuu yllättäen luurangoksi. Kun manan majoille muuttaneen mummun kiinteistöä tarkastetaan, tulee yllättäen efektejä, jotka antavat oivaltaa, että mummun henki on yhä paikalla. Lapsi häiritsee rääkynällään naapuria, mutta toden totta, lapsihan on vielä syntymätön. Siinä sitä miettimistä. Autoilija ajaa erehdyksessä jonkun päälle suojatiellä, mutta mitä ihmettä, hänhän ajoikin itsensä päälle. Itse unen jumala Hypnos pyrkii lukittuun taloon.

Potentiaali kykyhän Meresmaa on. Näistä kauhua sisältävistä sirpaleista ei voi oikein lokeroida kirjailijaa mihinkään turvalliseen ryhmään. Se lieneekin yksi seikka joka tekee kirjasesta tutustumisen arvoisen. Pienen sivun pituiset jutut ontuvat joskus, mutta usein napsahtavat tajuntaan oudolla tavalla, kuin unihoureet:

– Näetkö tuon rannun?

Hän osoittaa seinää halkovaa suolaraitaa, joka kiertää koko kirkkosalin kolmen miehen korkeudella. Levää on kuivunut rapisevaksi kerrokseksi sen alapuolelle.

– Kahden kuun aikana vesi nousee. Merenväki pääsee pitämään hartautensa kerran vuodessa.

– Uskovatko he samaan Jumalaan kuin mekin? Kysyn.

Kidusaukot nunnan kaulalla aukenevat, sulkeutuvat.

– Tämä kirkko kuuluu kaikille. ”

 

Yllätykset ovat näiden pienoisnovellien parasta antia. Piti oikein lukaista jutut pariin kertaan. Hiomista on, mutta sehän lisää vain jutun aitoutta. Olisiko tuo pelkistämisen taito opittu siellä Orivedellä. Joskus siitä on haittaa, joskus hyötyä.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen