Obelix ja kumppanit, Egmont Kustannus

Roomalaiset muka keksivät juonen

Gallialaisetko vaikeuksissa?

R. Goscinny/A.Uderzo: Obelix ja kumppanit, Egmont Kustannus

Jopas nyt jotakin ja voi hyvänen aika. Roomalaiset, gallialaisten arkkiviholliset, keksivät muka pahan jutkun näille kiusankappaleille. Kylvävät kultaa Obelixille, joka on tunnettu hiidenkivistään. Kohtapa epäsopu alkaa nostaa päätään gallialaisten piirissä, vai alkaako sittenkään. Roomalaiset saavat pian huomata, että heidän nuoren valopäänsä oivallus gallialaisten jekuttamiseksi on surkea kuin hyttysen pieru. Toki gallialaiset tyhjentävät siinä sivussa Caesarin rahavarastot hiidenkivillä.

Kertakaikkiaan oivallinen juonenkulku on tässäkin albumissa ja tietysti perinteisten mestarien Uderzon ja Goscinnyn taito puhuu puolestaan. Roomalaiset ovat tosin kokeilleet ennenkin tätä kikkaa, mm. lähettämällä riidankylväjän pieneen ja sopuisaan gallialaiskylään.

Että mitä. No tietysti tykkäsin alkuperäisestä asterix-tyylistä kuin hullu puurosta. Mitäpä sitä muuta tarvitsee tavallinen tallaaja kuin pienten rymyvoiton suurista ja mahtavista. Kohta on euforia täydellinen. Joskus 70-luvulla tuli istuttua yliopiston luennolla kuuntelemassa kuivaa esitelmää opetusmenetelmistä ja kaikenlaisista analyyseista, mitä tulee lasten jekuttamiseen painamaan päähänsä ulkoa vuosilukuja ja sen semmoista. Tietysti olin takapenkissä ja siellä oli hyvä tutustua Asterixin oppiin siitä, että elämässä pitää olla iloa ja luovuutta. Sehän se auttoi myös opetustoimessa, rehtorina ja vararehtorina.

Mutta hui hai, mitä näistä. Kiva pläjäys oli tämäkin seikkailu, jossa kalanmyyjän kalat olivat samaa luokkaa kuin kuukauden vanha maakuntalehti ja loppuidyllin koittaessa leirinuotiolla laitettiin trubaduuri hiidenkiven alle kapula suussa. Hän kun soitti ja lauloi vähän niin kuin se entinen kukko, jolle me poikana laitoimme salaa isän kossupulloon liotettuja pullanpaloja syötäväksi.

Olipa kiva kokemus tämä albumi. Siinä on tietysti vähän joitakin maneereita, eikä niin vähääkään, mutta niitähän sitä aina odottaa. Kun uljaat roomalaiset saavat taas lättyyn, on päivä laitettu alulleen positiivisissa merkeissä, angsteista ei tietoakaan.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen