Suomi, ovet avoimiksi tulevaan!
Timo Airaksisen pamfletti
Kirja 100-vuotiaalle Suomelle
Timo Airaksinen: Sinivalkoinen kirja, Menneisyyden Suomi tulevaisuudessa, Arktinen Banaani 2016
” Olen tietoisesti kirjoittanut optimistisen ja valoisan kirjan, Suomi utopiana ; onhan se lottovoitto syntyä Suomeen. Tarkoitukseni on kahtalainen. Ensiksi yritän kertoa mikä on Suomen henkinen tilanne näinä aikoina. Toiseksi, haluan sanoa, kuinka ongelmat ratkaistaan.”
Timo Airaksinen ( s. 1947) tuumii, että Suomesta puuttuu journalismin rajat ylittävä pohdiskeleva keskustelu maan tulevaisuudesta. Filosofina hän ymmärtänee näitä asioita, joskin sortuu myös filosofiseen ympäri-pyöreyteen.
Airaksinen kuuluttaa kysymystä koulutusrahojen leikkauksesta ja toteaa sen tietysti hullun hommaksi. Lisäksi hän luonnehtii suomalaisia viihteen mukana kulkijoiksi, joilta puuttuu järjen käyttöä ja katsetta tulevaisuuteen. Menneisyyteen tuijottamalla ei Suomea rakenneta. On opeteltava medialukutaitoa ja kasvettava kriittiseksi tiedon ymmärtäjäksi. Maahanmuuttajista toteaa Airaksinen, että uudet suomalaiset ovat tervetulleita jo ennestään monikulttuuriseen yhteiskuntaamme. Viha on se, mitä pitää torjua. Ihmisoikeudet, vapaudet ja tasa-arvo ovat tärkeä osa edistystä, valistusta ja modernisaatiota.
Lueskelin iltapuhteen Airaksisen kirjaa ja totesin, että nämä kiistakirjoitukset, joita voisi esseiksikin luonnehtia, ovat suurelta osin tuttuja asioita valtakunnallisissa keskusteluissa. Airaksinen on mielestäni hivenen fraseologinen ja falski pohdinnoissaan, joista on puhuttu aivan riittämiin uutivirrassa. Siinä olen Airaksisen kanssa yhtä mieltä, että suomalainen yhteiskunta on viihdehakuinen. Monesti yhteiskunnallisessa ajattelussa mennään siitä missä aita on matalin ja altistutaan populismille, kun pitäisi käyttää järkeä. Kerta toisensa jälkeen voittavat vaaleissa ne, joilla on populistisimmat ”tarjottavat” kansalle. Järjen käyttö ei tunnu kuuluvan suomalaisten perushyveisiin.
Jouko Varonen