Äimänkäestä Aamusirkkuun
Luonnne on ihmeellinen asia
Petri Törmänen: Luonnelinnut, 70 lajin tunnistusopas, Tammi Kustannus 2022
Aina totinen ”Nauramati” on maassamme aika yleinen, ellen sanoisi valtalaji. Semmonen kun tulee vastaan, niin ei tiedä, että tuleeko turpiin vai muuta hattuilua.
Edellisen sukulainen on ”Jurottaja” joita myös on runsaasti. Lukaisin lehdestä, että joku nuoripari oli viettänyt mykkäkoulua peräti viisi vuotta, ennenkuin mies pienessä sievässä erehtyi sanomaan saunassa, että ”Lyöhän lökkänä löylyä”.
”Kerääjä” taas keräilee jotakin spesiaalia tai kirppareilta mitä vain, kaikki kaapit täyteen.
Tätä kirjaa ei mieluusti heittäisi kädestään. Kivasti piirrettyihin lintuhahmoihin yhdistyvät monet suomalaisen kansanluonteen tyypit. Aika useasta lintuhahmosta löytää myös itsensä ja sehän tietysti friskaa, etenkin kun kirjailija ottaa asiat huumorilla.
Hyvä kirja vaikka tentittäväksi tuleville psykologeille tai psykiatreille. Ja jos on liian helppo siihen virkaan, niin kuluuhan se aika kun tunnistelee näitä tipusia taloyhtiön asukkaisiin. Vaikka siellä voi kyllä tulla vastaan myös ”kiero kiermula”, jota on visusti varottava.
Elämä on opettanut, että jokaista tyyppiä on lähestyttävä ystävällisesti, mukamas kiinnostuneena hänen oudoistakin luonteenpiirteistään. Silleen tulee ihmisistä ystäviä vaikkapa ikuisesti. Mitä sitä nyt nokkimaan toisia heidän oudoista mieltymyksistään.
Kiittelen kirjantekijää. Päivä oli niinsanotusti pelastettu, kun Yle ei näyttänyt maailmancupin kisojakaan vaikka heille on työnnetty rutosti rahaa. Uusintoja ja pyssyjen paukutteluja vain näyttävät lasten katseluaikaan.
Mitä piti sanomani. Että joskus tarvitaan tämäntyyppistä suomalaisen kansanluonteen analyysia. Siinähän on totta toinen puoli ja joku voi jopa ajatella, että oliskohan jätettävä tuo joutava maneeri vähemmälle.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen
