Suomen kielen salaisia piirteitä
Mielenkiintoinen kirja
Ville Eloranta-Jaakko Leino: Sanaiset kansiot, suomen kielen vaietut vaiheet, Gaudeamus-kustannus
Suomalaisten alkukoti oli Länsi-Uralilla, Volgan mutkan tienoilla. Suomen kielen tulo maahamme oli kuitenkin mutkikkaampi juttu ja ensimmäiset suomalaiset eivät todellakaan edes puhuneet suomen kieltä.
Omat suomenkielen ja kirjallisuuden approbaturini eivät riitä paljonkaan selvittämään kielemme historiallisia vaiheita. Sen toki tiedän jo lapsuudesta, että sanastoa on tullut idästä ja lännestä, sekä etelästä. Yhtäläisyyttä viron kieleen ei tietysti voi myöskään kiistää ja Unkarin kielessä on paljon yhteyksiä oman maamme sanastoon. Niinpä suomen kielen sana ”heinä” on Unkarissa ”shaina” ja viron kielen jalgratas tarkoittaa polkupyörää.
Tämän kirjan lyhyet ja lukijaystävälliset luvut ottavat kantaa kielemme ilmiöihin aina stadin slangista nykyiseen somekieleen ja englanninkielisistä ilmaisuista kielemme raamatullisuuteen.
Sen verran olen kiinnostunut kielestämme, että suorastaan ahmin tämän kirjan. Itseltäni on julkaistu 24 kirjaa ja täytyy sanoa, että jo oikoluvussa oli aikamoinen työ. Agricolan merkitystä kielellemme ja uudissanoillemme ei voi tietysti kieltää:
” Kuten olemme koulussa oppineet, Agricolalla oli aivan ainutlaatuinen merkitys suomen kielen asemalle äidinkielenä – niin koulujen oppiaineena kuin laajemmassakin merkityksessä. Hän oli ensimmäinen kirjailijamme, ja hänen ensimmäinen kirjansa oli samalla ensimmäinen suomenkielinen äidinkielen oppikirja, Abckiria.”
Kirjan tekijät ovat sukeltaneet sanojen muuntumiseen, lainasanoihin, slangeihin, murteisiin, sukulaisuussuhteisiin jne… Joskus tulee kirjaa lukiessa mieleen vaikkapa ”maisteri Frangenin” humoristinen kieliohjelma. Todella hyvää ja hyödyllistä luettavaa.
Kiitos kirjasta!
Jouko Varonen
