Sauli Niinistö, Mäntyniemen herra

Taitava vallankäyttäjä

Sauli Niinistön elämänkaari

Matti Mörttinen & Lauri Nurmi: Sauli Niinistö, Mäntyniemen herra, Into-Kustannus 2018

Taitavat journalistit ovat tehneet kirjan, joka on sekä lukijaystävällinen, että joltisenkin analysoiva. Sauli Niinistön henkilökuva on täynnä tuttujen ja työtovereiden anekdootteja ja poliittista arviointia. Itselläni on, suomenkielen arvosanani lukeneena, melkoista tuskaa kuunnella tai lukea Niinistön lausuntoja.

Takaperoiset lauseet ja rasittava kaartelu osoittavat kuitenkin lopulta valtiomiestaitoa. Presidentin poliittinen valta on maassamme saatu minimiin. Tarvitaan retoriikkaa, joka ei loukkaa ketään, mutta yrittää silti sanoa jotain tärkeää jokaiselle osapuolelle.

Kolme aiempaakin presidenttiä toimivat isäntinä idän ja lännen kohtaamisille. Ei siis ollut ihme, että Putin ja Trump valitsivat Suomen kohtaamispaikakseen, vaikka presidentti oli  väritön ja tuntematon Niinistö. Kekkonen sentään turvautui vodkaan ja huumoriin ja sekös miellytti Suomen kansaa ja venäläisiä.

Niinistön ensimmäisen vaimon matka miehensä vaalitilaisuuteen, yhteen monista, koitui hänelle kohtalokkaaksi. Sää oli huono, tie liukas, aikaa vähän, mutta mitäpä vaimo ei tekisi miehensä poliittisen imagon säilyttämiseksi. Kohta puolivallaton Sauli kuitenkin oli taas jaloillaan ja neljäs nainen, nuori Jenni Haukio, osoittautui sopivaksi kumppaniksi. Ja Jenni antoi vielä miehelleen tosi lahjan yhteisen lapsen muodossa.

Kirja osoittaa toisaalta miten raadollista poliittinen peli on. Jonkun potentiaalisen henkilön nostaminen kansakunnan kaapin päälle vaatii liudan suosittelijoita, vaikuttajia ja taustatyötä sekä puolueen, että äänestävän kansan keskuudessa. Kas, kansa tykkää populismista, vaikka lupaukset unohtaisivat tuota pikaa.

Kirja sai minut vähän apealle mielelle poliittisten kiemuroiden suhteen. Niinistö on kuitenkin osannut käyttää vähää valtaansa ja soluttautunut, mm. Putinin ja Trumpin kanssa keskusteluväleihin. Se on paljon se. Hän sotkeutuu myös taitavasti valtakunnalliseen politiikkaan. Kekkonen oli suoraviivaisempi. Myllykirje ja that´s it. Taas putosi päätoimittaja palliltaan. Niinistö on diplomaatti ja aloin arvostaa hänen menettelytapojaan, kansan ja vaikuttajien sotkemista vaikeaselkoiseen retoriikkaan.

Jouko Varonen