Seitsemän pientä elefanttia

Anteeksipyynnön voima

Veikeä elefanttitarina

Tia Navi/Marja-Liisa Plats: Seitsemän pientä elefanttia, Lector-kustannus 2017

Suuren sinisen meren äärellä eleli seitsemän pientä elefanttia. Niillä jokaisella oli erityistaipumuksia. Heifantti osasi olla kohtelias, sanoa ”kiitos” ja ”ole hyvä”, sekä tervehtiä muita. Usein se sanoi ”hei” ja ”näkemiin”.

Valkofantti oli maailman paras piilosilla olija. Merifantti piti vesileikeistä. Arkafantti oli kaikille ystävällinen ja avulias. Tulifantti sytytti nuotioon tulen ja osasi tulitemppuja, joilla viihdytti muita. Huvifantti oli iloinen ja hänen naurunsa oli tarttuvaa.

Yksi fanteista oli Musta lammas. Se oli epäystävällinen ja halusi loukata muita. Niinpä se puhutteli rumasti Huvifanttia. Ja Huvifantti otti sen raskaasti. Muuttui kokonaan noista epäystävällisistä sanoista ja alkoi laihtuakin.

Mikä pahinta, Huvifantin kohtalo vaikutti muihinkin fantteihin ja nämä tulivat murhellisiksi ja alkoivat kärsiä. Lopulta tilanne tulehtui pahasti ja Musta lammas lähti jonnekin. Mutta palattuaan se toi mukanaan suuren tertun banaaneita ja pyysi Huvifantilta ja muilta anteeksi huonoa käytöstään. Tilanne parani heti. Anteeksipyynnöllä on mahtava voima.

Kirja on opettavainen, mutta sopivan sadunomainen, niin ettei asioita kärjistetä liikaa. On hyvä opettaa lapsille käytöstapoja ja sitä, että sosiaalinen tilanne vaatii jokaisen yhteisön jäsenen erityistaitoja. Huono käytös jonkun taholta voi sotkea koko yhteisön toiminnan.

Suosittelen kirjaa kaikenikäisille. Jopa aikuisten koulutukseen sillä on sanansa sanottavana. Niinpä kirja voisi olla hyvä kokemus käydä läpi paitsi koululuokissa, myös koututuspäivillä. Itse nautin kirjan tekijöiden esitystavasta, joka antaa lukijalle kouriintuntuvaa oppia.

Jouko Varonen

 

 

Vastaa