Kun elämä koettelee
Koskettava kirja
Ella Laurikkala: Siirtolainen, Reuna-kustannus 2018
Tämä kirja piti lukea. Vaikeiden vaiheiden keskellä äiti taistelee lastensa kanssa ja selviytyy ”elämän koulusta” ehkä paremmin kuin omat vanhempansa, jotka harrastivat mm. lastensa hyväksikäyttöä ja insestiä.
Tarina on liikuttava. Peter, jonka mukaan kertoja lähtee siirtolaiseksi Australiaan, on viinaan ja naisiin menevä seksiaddikti. Hän valehtelee vaimolle silmät ja korvat täyteen. Nainen yrittää pitää perheen kasassa, vaikka hän joutuu häpeällisesti alistetuksi ja hyväksikäytetyksi enemmän kuin konsanaan lapsena.
” – Olet kuiva kuin santapaperi. Ei sinusta pysty innostumaan, helvetti sentään. Mies on vasta kolmenkymmenen ja vaimo on jo kuin vanha rusina. Vehje menee verille kun et yhtään luista, Peter sihisi. Kahmaisin paidan rintojeni peitoksi ja sihahdin takaisin: – Painu sinne missä luistaa! Peter lähti, keskellä yötä. Kai hänelle aukeni jonkun hytin ovi, sillä emme nähneet häntä moneen päivään.” …
Joku ruotsinsuomalainen lähetti minulle kerran luettavaksi käsikirjoituksen joka oli täynnä elämän pahuutta ja ronskia erotiikkaa. Luin sen ja tuumin palautteessa että erotiikasta puheenollen, teksti on sitä parempaa, mitä vähemmän siinä on törkeyksiä.
Joskus ystävyyssuhteet esim. naisten ja samoissa ongelmissa painiskevien kera tuovat kertojalle valoa elämään. Suomalainen sisu ja äidinrakkaus voittavat lopulta kaikki vaikeudet. Miehet, kuten Peter, ovat sitten toista äärilaitaa, psykopaattisia hirviöitä.
Laurikkalalta on aiemmin julkaistu romaanitrilogia Rullakatu, Rajalat, Pitkäkatu, joka käsitteli lahtelaisperheen kohtaloita. Tämän uutuuden näen osaltaan myös tietynlaisena traumojen purkuna. Jos teos on omaelämänkerrallinen niin hyvä, että kaltoin kohdeltu on saanut kokemansa kansien väliin. Vielä kun saisi luettavaksi esim. Peterin tilityksen, niin voisi arvioida kirjan ”jyviä ja akanoita”. Parisuhdeasioissa kun pätee vanha viisaus: ”Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.”
Jouko Varonen
