Koettelemusten mies
Mikko Paasin tarina
Johanna Elomaa: Sukellus valoon, Mikko Paasi ja uskomaton pelastusoperaatio, Otava Kustannus
Lueskelin tarinaa luolastoista, joista sukeltajat aikoivat pelastaa thaimaalaisen jalkapallojoukkueen. Joukosta löytyi Mikko Paasi. Muita suomalaisia ei rohkeiden sukeltajien porukassa tainnut olla. Tehtävä oli vaikea. Se oli vaatinut jo yhden sukeltajan hengen. Joukkoon tarvittiin parhaista parhaita. Mikko oli sellainen. Kylmäpäinen pro-mies.
Mikko ei pelännyt kuolemaa. Hän oli vaikeuksien tuttu, tapahtumien jotka yleensä painavat mieltä koko eliniän. Huumeistakin hän oli narahtanut. Niinpä nuorukainen päätti tehdä irtioton ja lähteä elämään Thaimaaseen. Kohtapa ura aukeni sukeltajan koulut käyneenä turistifirman omistajana. Eivätkä koirat Thaimaassa perään haukkuneet.
Kun näin ensi kertaa Paasin katseen kuvista, en tiennyt hänen taustoistaan. Kasvot ja kehonkieli kertoivat minulle miehen menneisyydestä. Näytti siltä, että tilillä oli jotakin aika pahaa. Mies vaikutti toisaalta rauhalliselta ja tilinsä tehneeltä. Jäljellä olivat vain ikävät muistot, jotka maalasivat katseen mustaksi.
Kirja on tietysti mittatilaustyö ajankohtaiseen aiheeseen. Oletettavasti mittava määrä lukijoita on siihen tarttunut. Suomalainen sankari kiinnostaa.
Paasi tuskin kirjoista perustaa, mutta kyllä siinä tulevat esille myös sukellusopettajan kaupalliset intressit.
Luolastot, pysähdyspaikat, jalkapallojoukkueen rauhallisuus, mediatapahtuman julkisuus, vanhempien hätä pojistaan, kylmäpäisen sukeltajatiimin kuolemaa halveksuva ammattitaito, ja tietysti loppuidylli kaiken jännittämisen jälkeen tulevat kerrotuiksi. Paasi oli muiden mukana pelastamassa ihmishenkiä, uhkarohkeasti, pyyteettömästi.
Hyvä kirja. Vähän pitkäveteinen, kun sukellusprojekti oli luonteeltaan vaikea ja vähemmän selkeä. Se selostetaan kirjassa tarkemmin kuin mediassa konsanaan.
Suomalainen mies kestää paineet. Sota-aikana tehtiin monia hirveitä tekoja, mutta sitä pidettiin mainetekona. Paasille rapsaistiin ehdollista traagisesta vahingosta. Se näkyy hänen katseessaan vielä eläkeukkona. Siihen eivät sankarisukellukset riitä, vaikka menneisyyden painolasti kevenee. Jotain jossiteltavaakin jää.
Oliko päähenkilö nuorena kenties vähän henkisesti labiili? Opettajan poika. Vai miksi hän kanniskeli ladattua taskuasetta yleisessä kulkuneuvossa. No tuomio on kärsitty ja rikos hyvitetty moninkertaisesti. Pulinat pois.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen
