Valokuvaus harrastuksena, readme.fi – kustannus

Luontokuvauksen niksejä

Mahtava kirja

Reima Flyktman: Valokuvaus harrastuksena, luontokuvaajan opas, Readme.fi – kustannus 2018

Olen itse kuulunut Suomen luontokuvaajiin ja harrastus on todella imaissut mukaansa. Joskus olen huomannut, että pienellä kikalla olisi kuvasta saanut loisto-otoksen, mutta sitä on turha surkutella, kun tilanne on ohi. Yleensä pitäisi hyvässä tilanteessa antaa ”kameran laulaa”. Kuvien joukossa voi olla tosi hyvä otos.

Eläimillä, linnuilla, perhosilla, ötököillä jne. on tietyt esiintymispaikat. Perhosten suhteen kirja opettaa, että kuvaustilanteessa ei saa tehdä äkkinäisiä liikkeitä ja hyvä keino on odottaa rauhassa, sillä perhonen joskus tulee takaisin juuri samaan heinään.

Kirja toimii myös katselukirjana ja Suomen eläimistön kavalkadina. Sen upeasta sisällöstä nauttii, vaikka ei olisi mikään ammattikuvaaja. Eri eläinryhmät esitellään luvuissa varsin hyvin ja samalla ”satelee” kullanarvoisia vinkkejä kuvaajalle:

Usein pitää odottaa sopivaksi katsomallaan paikalla jos siellä on juuri näkynyt haluttu lintu. Aikaa saattaa mennä minuutteja tai tunteja, ennenkuin lintu näyttäytyy tai tulisi vielä hyvälle kuvauspaikalle.”

Tunsin luontokuvaajan, joka oli nähnyt puutarhassaan töyhtötiaisen. No hänpä päätti ottaa siitä kuvan vanhan lapion kädensijalla ja nakkasi lapion pystyyn puutarharuokinnalle. Meni muutama päivä ja töyhtötiainen tuli paikalle ja istahti juuri haluttuun paikkaan. Palkintohan siitä kuvasta tuli kun tausta oli vielä häivytetty teleobjektiivilla ”tasaiseksi”.

Jos kirjaan tarttuu aloittelija, hänet opastetaan myös kameran valintaan ja käyttöön. Itse olen vannoutunut ”Nikon-mies”. Vaimo taas tykkää Canonin järkkäristä. Luontoreissuilla tietysti oppii paljon ”kantapään kautta” ja joskus onnnenkantamoinen sattuu ”sokeallekin kanalle”.

Kirja on huolella laadittu ja jakelee avokätisesti niksejä, jotka moni ammattikuvaaja pitää omana tietonaan. Kirja on siis oikotie hyvien kuvien ottamiseen.

Jouko Varonen

 

 

 

 

Urheilun mammuttitauti, Aviador-Kustannus

Mielenkiintoinen kirja

Huippu-urheilun salatut juonet

Sami Kolamo: Urheilun mammuttitauti, Aviador-kustannus 2018

Muistuvat tätä kirjaa lukiessa mieleen ”pikkujutut” suomalaisessa urheilussa, kun talonmies piikitti Martti Vainioon anabolisia steroideja ja joillekin pistettiin suoneen stydimpää verta ennen kilpailua. Paavo Nurmi meni ruotsalaisten ansaan, kun otti vähän tuohta juoksuistaan Yhdysvalloissa. Kirjassa hipaistaan myös hiihtourheilumme mustia hetkiä Lahden MM-kisoissa.

Mutta nämä edellämainitut muistelukset ovat vain vähäisiä hairahduksia. Isot pomot huippu-urheilussa ja jalkapallossa ne vasta osaavat tehdä hommasta tosi likaista, sotkeutua huumebisnekseen, mafiaan ja diktaattorien vallankäyttöön vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Kun tavoitteisiin ei muuten päästä manipuloidaan dopingnäytteitä tai pelataan sopuotteluita.

Varsinainen bisnes alkoi 1900 – luvulla kun alettiin kaupitella isojen kisojen televisiointioikeuksia. Kirja on jossakin mielessä kuin jännityskertomus, jossa on kaikki järjestäytyneen rikollisuuden argumentit ja urheilijaparat ovat vain pelinappuloita. Lueksin kirjaa kesäiltana saunan jälkeen ja eipä tullut mieleen lopettaa ennenkuin takakansi kolahti esille.

Urheilu oli ajanvietettä ja indoktrinaation keino – terveyttä edistävää toimintaa ja valmistautumista sotaan. Se oli myös tärkeä propagandan väline. Urheiluvoitot ulkomailla inspiroivat nationalistisia voimia kotimaassa. Näin tapahtui etenkin 1930 – luvulta alkaen olympiakisoissa ja jalkapallon MM-kisoissa.”

Kirjassa vilahtelevat tuttujen diktaattoreiden nimet, joille oli tärkeää pönkittää toimintaansa menestyksellisillä olympialaisilla ja jalkapallokisoilla. Mikään ei ole muuttunut, kun elämme nyt kuumia jalkapallon MM – tunnelmia Putinin Venäjällä.

Luin kirjaa mielenkiinnolla ja arvelin, että kirjan tekijäkin on ollut asiassa koko psyykellään. Sen kertoo jo lukujen pituus ja joskus toistoinenkin esitystapa.

Jouko Varonen