Anni Saukkola: Tabut, myytit ja terveys, WSOY Kustannus 2022

Älä usko mutu-tietoon

Virallisella sairaanhoidolla on hämäriä kilpailijoita

Anni Saukkola: Tabut, myytit ja terveys, WSOY Kustannus 2022

Niinpä sitä ennen kulki kupparien ammatikuntaan kuuluvia ja verenjuoksuttajia pitkin kyliä ja tämmöistä henkilöä kestittiin kuin piispaa pappilassa.

Joskus on uskottu semmoiseenkin, että kun menee viimeisenä toivonaan lahkolaisen ”kaatajan” luo, niin voi tulla yllätysparaneminen kunhan vain uskoo asiaan. Niilo Yli-Vainiolla lienee ollut tuhansia kiitollisia ”potilaita”.

Ja kas kummaa, pyörätuoliin turvautunut henkilö, kirmaili kohta kaatumisihmeen jälkeen pitkin pyhätön lattihoita ja karjahteli hallelujaata.

No, lääkäri Anni Saukkola on tehnyt seikkaperäistä työtä kirjassaan ja puuttuu mm. syyllistävään terveyspuheeseen, tahalliseen ja tahattomaan väärään tietoon, häpeään sairauksien hoidossa ja ilmituonnissa, mielenterveyden sektoriin sairaanhoidossa, terapiaan lääkkeen vaihtoehtona, sairaaseen syömiseen, seksuaaliterveyteen, jne jne…

Kirjahan oli täyttä rautaa. Pitää ihan siteerata kirjan tekijää:

…” Psykiatriset sairaudet on historian saatossa piilotettu ja hävitetty yhteiskunnasta. Mielisairaalat on historiassa sijoitettu keskelle metsää…psykiatriset potilaat hyötyvät siitä, että osastot on sijoitettu muun terveydenhuollon yhteyteen”…

Hyvä ja silmiä avaava kirja henkilölle, joka lukee päivittäin tietoja eri ruoka-aineiden vaarallisuudesta ja niin poispäin.

Lieneekö tuo kahvikaan niin vaarallista tai lihan syönti, puhumattakaan saunasta, josta on kyllä ollut vähemmän marinoita lehdistössä ( supisuomalainen tabu nääs ja sitä ei saa mollata).

Lopuksi muutamia vinkkejä arkitallaajalle mainion oppaan sivuilta:

– Älä syyllistä itseäsi läheisten ongelmista.

– Hae apua ja ota rohkeasti yhteyttä auttaviin tahoihin.

– Osoita huolesi, älä syyttele.

Mainio kirja. Lämpimät kiitokset koko kirjatiimille.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

 

 

Kalle Virtapohja: Lauri Pihkala, koko kansan tahko, Docendo Kustannus

Sisukas ja luova suomalainen

Pesäpallo sisälsi militariaa

Kalle Virtapohja: Lauri Pihkala, Koko kansan tahko, Docendo Kustannus 2022

Lauri Pihkala oli prfessorimies, mutta ennen muuta isänmaallisuuden vartija numero yksi. Kun Pihkala sitoi kengännauhaansa, tuli siihen joku herra ja tuumi, että mikäs tahko se siinä ( Lauri oli kenkänsä puoleen kumartuneena ja hyvällä mielikuvituksella häntä olisi voinut kuvitella tahkoksi, jolla ennen terotettiin kirveitä yms. )

Toisen kerran Pihkala oli herraseurassa pitämässä miitingiä ja useimmilla herroista näytti käryävän sikaari huulien välissä. No Tahko, joka oli raittiusmies, tokaisi: -Anteeksi, mutta saanko minä sillävälin kun te tupakoitte, vähän piereskellä hiljakseen. Herrojen parissa moni alkoi yskimään.

Pesäpallon kehitti isänmaallinen Pihkala nuorukaisten sotaleikiksi ja se peli nousi kansansuosioon, jopa nykyajan peleistä suosituimpiin asti. Muistaakseni Tahko oli tuomassa myös salamapalloa Suomeen ( amerikkalainen rugby).

Kirja on todella vaikuttava elämänkerta. Voi kuvitella, että anekdootteja riittää, kun on tämmöinen klassikkomies kirjan aiheena.

Terveellinen liikunta oli Pihkalan mielestä asia numero 1. Moni nuori sukeutui kilpailu-urheilun piiriin hänen avullaan.

Jos Tahko suositteli urheilua miehille, hän oli myös naisasiamies ja tuumi, että siinä naiset missä miehetkin. Eikä se jäänyt verbaaliksi sanahelinäksi, vaan Pihkala oli toiminnan mies myös naisurheilun saralla.

No, mitäpä tässä. Harvoin olen saanut kätösiini näin opettavaista kirjaa. Lueskelin sitä monena päivänä, ehkä noin viikon verran.

Tämmöisiä jääräpäisiä ”tahkoja” tarvittaisiin nykyisinkin urheilusta ja valmennuksesta päättäviin porukoihin.

Kiitos kirjasta

Upposi koulunjohtajaan ja vararehtoriin kuin kuuma veitsi voihin

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

 

Anna Puu, Matkalla, Valitut Palat 2022

Anna Puun parhaita

Idolsin kakkosesta nuorison suosikiksi

Anna Puu, Matkalla, 2 CD, Valitut Palat, 2022

Vuosi 2008 oli laulaja ja yrityslaskuttaja Anna Puusjärvelle tärkeä. Hän nimittäin osallistui sen ajan tärkeään laulajakisaan Idolsiin. Eipä häntä aluksi noteerattu, mutta tie johti loppukilpailuun, jonka kuitenkin voitti Koop Arponen.

Sitkis Anna muutti nimensä Anna Puuksi ja jos välillä tuli likilaskuisia biisejä niin hän tunkeutui itsepintaisesti nuorison sydämiin. Jostakin laulusta räpsähti tosi ”jytky”, vaikka muutamia ei noteerattu.

Siinäpä se on tie jatkunut kevyehkön ja populaarin nuorisomusiikin parissa ja nykyisin Anna on jo klassikko ja tosi suosikki.

Siinä on se jokin, kun myös taitava kitaristi astuu lavalle. Entinen Idols – voittaja Koopkin voi vain haaveilla moisesta menestyksestä.

Kuuntelin levyjä monena iltana ja löysin paljon ajattelemisen aihetta, vaikka laulajan sanoma taitaa upota paremmin nuorisoon, joka on ottanut Annan lemmikikseen ja osa heistä tulee festareillekin ihan Annan takia.

Esim. biisistä Pimeys peittää maan, tuumii Anna itse, että tätä on kiva esittää keikoilla, kun saa räimiä kunnolla kitaralla. Monet pitävät laulua tärkeänä voimabiisinä.

Että mitä. Anna on symppis laulaja, joka on raivannut tiensä vaikeuksien läpi voittoon. Hän on sisukas, eikä säikähdä vastoinkäymisiä. Kyllä nuoriso yleensä ymmärtää jos laulajassa on ainesta, eikä hän ole ihan pintapelle.

Kiitos lauluistasi Anna.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

 

 

Kiekkokuninkaat, Legendaariset lätkäbiisit, ( 2 CD), Valitut Palat

Löikö Mörkö sisään

Jäkkiekkotunnelmia

Kiekkokuninkaat, Legendaariset lätkäbiisit, Valitut Palat Kustannus 2022

Sehän on näinä aikoina niin, että R-kioskin ukkoringissä lipitetään santsikuppeja ja muistellaan semmoisia kuuluja lätkäkuninkaita kuin edesmennyt Lalli Partinen, joka uskalsi ottaa miestä” ja hurmasi kansan mennen tullen.

Sitten oli Mölli Keinonen, Leuka Mononen, jne jne…

Isäukko-ressukka ei koskaan ehtinyt nähdä Suomen maajoukkueen MM-kultaa, mutta oli kyllä pioneerina tositoimissa Suomen puolesta viisi vuotta valittamatta.

Lienee sodassa ja jääkiekossa sama isänmaallisuus. Nyt ovat nuo kannustusbiisit, silloin ennen pervitiini. Henkeen ja vereen taistellaan kaukalossa ja kun oman joukkueen biisi kajahtaa niin jokainen osaa sen ulkoa.

Kuuntelin levyboksia mieluusti. Se jotenkin sopi nykyaikaan.  Vaikka en yleensä oikein saa selvää räp-musiikin sanoituksista, niin nämä laulut olivat kuitenkin ns. helppokuunteluisia.

Ja hyvänen aika, Sakari Kuosmasen Finlandia lopussa.

Tykkäsin levystä. Alamaihinhan tuo aika on monet vienyt. Ja omat MM-kisat tulevat tuotapikaa.

Olihan siellä Freemanin ja JVG featin Karjala Takaisin, Olen Suomalainen, Ihanaa Leijonat ihanaa, Poika saunoo, Den glider in, jne jne…

Tykkäsin. Tuli semmoinen mieli, että hrrrrrrr ja perkeleen perkele, kyllä tästä selvitään.

Päätin lämmittää suomaiseen tapaan saunan ja sihauttaa tölkin ohraista, kenties kaksi.

Niin sitä pitää pojat.

Excellent ++

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

 

Tommi Saarela, On elämä laulu, Esa Niemisen Tarina, Otava Kustannus

Peruspositiivinen Esa Nieminen

Isä jo päästätteli huumoria, että heikompaa hirvitti

Tommi Saarela: On elämä laulu: Esa Niemisen tarina, Otava Kustannus 2022

No olihan sitä gurulla musiikkiuraa jo koulupoikana. Opettaja oli mielissään, kun Esa osasi soittaa ja laulaa nuotista. Mietti varmaan, että oliskohan mahdollista antaa todistukseen musiikista 11.

Siinäpä sitä nuorena jo innostuttiin lähtemään musiikkiuralle ja Sibikseen. Isä olisi kyllä toivonut vakaampaa ammattia, mutta minkäs teet.

Sitten vähitellen ikävuosia karttui ja tuottaja-Nieminen suunnitteli ja sävelsi levyjä lupaaville laulajille, kuten Katri Helenalle, Paula Koivuniemelle, Reijo Taipaleelle, jne jne…

Joku tuskastuikin Niemisen ” yksi hitti levyllä” – tyyliin ja taisipa yhteistyö loppua impulsiivisen Paula Koivuniemenkin aloittesta.

Löytyi sentään musiikkiteatteria, tv:n viihdemuusikon töitä jne… Esa oli nimittäin arvostettu musiikkipiireissä ja tunnisti heti uudet musiikkisuuntaukset. Hän se oli näkemässä, kun wanhan kansan säveltäjäguru Topi Kärkikin joutui myöntämään että nuoriso ei enää digannut Tapio Rautavaaraa ja Rillumarei-äänitteitä. Rautalankamusiikkikin oli hiinä ja hiinä.

Hyvä kirjahan tämä. Esalla oli näpissään koko Suomen kevyen musiikin kirjo. Televisiossakin hän esiintyi  kuin kala vedessä, vaikka minkämoiset irokeesipoitsut yrittivät kertalaakista huipulle.

Anekdoottejakin riittää mukavasti. Sehän se saa lukijan innostuaan ja päättämään elämänkerturin sepustukset vasta kun isä tulee sängyn viereen ja vähän silittelee poskea karvaisella kämmenellään.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen