Eino Leinosta Saima Harmajaan
Runoklassikoita
Suomalainen runokirja, 150 kauneinta klassikkoa, Gummerus 2016
Saima Harmaja ( 1913 – 1937) eli vahvan nuoruuden, jota varjostivat maailmantuska ja keuhkotauti. Elämä oli lyhyt, mutta intohimoinen.
Eino Leinon ( 1878 – 1926) tuotanto sisälsi runoutta, romaaneja, näytelmiä, esseitä, pakinoita ja suomennoksia.
Aleksis Kivi ( 1934 – 1872) tunnetaan erityisesti Seitsemän veljestä – romaanistaan, mutta hänen runonsakin ovat kuolemattomia.
Kirja sisältää 1800-luvun lopun ja 1900 – luvun alun runoutta. Lukija voi aistia vahvan luonnontunnon useimmissa runoissa, mutta myös elämäntuskan ja tunteiden ristiaallokon. Runoilijat ovat ajan tavan mukaan pääasiassa riimirunoilijoita ja erityisesti 1900 – luvun alkuvuosikymmeninä syntyneet kokevat nämä runot omikseen. Nuorempaa ikäpolvea ei kirjassa ole lähestytty. Nämä runot ovat taattua toiverunomateriaalia. Niiden arvo on vahvassa elämänvoimassa ja isänmaallisuudessa, joka kukkii usein nuorena keskuudestamme poistuneiden tuntemuksissa.
Kirja sisältää alussa mainittujen lisäksi runoja mm. Katri Valalta, Uuno Kailaalta, Edith Södergranilta, J.H. Erkolta, Kaarlo Kramsulta, Kasimir Leinolta, Paavo Cajanderilta, Juhani Siljolta, Immi Helleniltä, jne…
On hyvä, että runoklassikoita on taltioitu. Moni vanhus voisi olla kirjasta ihastuksissaan, mutta myös nuoremmille tarjoaa tämä kimara paljon ajattelun aihetta ja hehkuvia tunnelmia, vaikka kieli on vanhahtavaa ja usein runot vaikuttavat myös ylitunteellisilta johtuen Suomen historiallisista vaiheista.
Jouko Varonen
