Aapelin parhaita murjaisuja
Kiva kirja Parkkiselta
Jukka Parkkinen. Aapeli, Aika Hyvä kirjailijaksi, Docendo 2018
Aapelin pakinakatkelmiin tutustuessa nousee väkisinkin hymynkare suupieliin, vaikka liikuttaisiin sodan perääntymisvaiheen keskellä. Hänen jutuissan on lämpöä ja humoristisuutta jota tarvittaisiin nykyisiinkin pakinoihin. Aapelin loistokkaimmat jutut ilmestyivät lehdissä 1940-1950 – luvuilla. Ihan koukuttivat runoriimit ja pakinat. Jospa vaikka kirjastosta löytyisi muutakin Aapelin tuotantoa kuin Pikku Pietarin piha, jonka olen nähnyt kesäteatterissa. Siunattu hulluuskin on lukematta ja Meidän herramme muurahaisia.
Sota-ajan pakinoissa rintamalta Aapeli mainitsee mm. että sotilaiden rakkaat vaimot ja morsiamet eivät kyllä tiedä mihin heidän kirjeensä joutuvat. Ne laitetaan ”piikkiin” korsun ovelle ja siitä jokainen riu´ulle lähtevä nappaa arkin mukaansa, kas kun paperista on pula niissä oloissa.
Aapelin teksti taipuu myös aforistiseksi, muun yhteiskunnallisiin asioihinkin puuttuvan pakinoinnin ohella. Monet ”aforismit” tietysti menevät huumorin puolelle nekin:
” Raittius, kohtuudella harjoitettu, pidentää ihmisen iän ja karaisee miehen kestämään edessä olevia rasituksia.”
” Enempi harvempi mies se tohtii iankaikkisuudesta vallan selvin päin puhella.”
” Hyvä lääke aamulla vaivaavaan päänsärkyyn on , ettei anna siihen aihetta. ”
Kirjan parissa vilskahti päiväsydän, joka myös kääntyi yösydämeksi tuota pikaa. Parkkinen, joka on melkoinen Aapeli – fani ja asiantuntija, tietysti kommentoi ”lainauksia” parhaansa mukaan ja kas, mielenkiintoinen elämänkerta kirjasta viäntäytyy. Minut se sai harkitsemaan Aapelin tuotantoon tutustumista ihan tosissaan. Jos jättäisi murakamit ja muut nobel-sarjan kirjat toistaiseksi ja naureksisi savolaishuumorille.
Jouko Varonen
