Vanhaa kunnon nuortenproosaa
Aapelin teksteissä oli viisautta
Aapeli: Vinski ja näkymättömyyspulveri, WSOY 2021
Tulihan sitä nuorena luettua Vinskin seikkailujen lisäksi monia muitakin nuortenkirjoja, jotka olivat eettisesti kasvattavia ja tarjosivat elämänviisautta – sekä tietysti rapsakoita lasten seikkailuja.
Tämä näkymättömyysjuttu Aapelilta, eli Simo Puupposelta, on jäänyt hyvin mieleen, samoin kuin Vinski ja Vinsentti, jossa Vinskillä oli kiva lemmikkiharakka.
”– Mitä saisi olla? Kysyi apteekkari.
– Saisinko näkymättömyyspulveria, sanoi Vinski.
– Jaha, sitäkö vanhempaa vai tätä uudempaa, tätä patenttipulveria?
– Tietysti patenttipulveria. Olen kuullut, että se on parempaa. Sehän on ulkomailla keksitty?
– Juu, totta kai, sen nimi on ”Päin seiniä pulveri. Voin suositella. ” …
Tässä kirjassa Wanha apteekkari ja Vinski ovat hyvät kaverukset ja semmoisia viisaita vanhuksia kuin tämä apteekkari, tarvitaan tässä yhteiskunnassa.
Niinpä näkymättömyyspulverikin toisi varmaan mieleen monia vinkeitä juttuja, joilla näkymättömäksi itsensä taikonut poika voisi vaikka rikastua, siis filungit mielessä.
Mutta ei, Vinski on kiltti poika. Korkeintaan hän vähän jekkuili opettajattarelle, joka oli löytänyt mielestään kivan miesseuralaisen. Mutta juuri kun hän oli pystyttämässä pitkää naulaa rakkaudesta sekopäisen miehen tuolille, kuului varoituksen sana apteekkarilta, joka oli tullut myös näkymättömänä seinän läpi opettajattaren asuntoon, siis Vinskin touhuja tarkkailemaan.
Tämä Aapelin vanhahtava ja tärkeitä elämänoppeja sisältävä kieli, on niin lutusta, että soisin jokaisen nykynuorenkin innostuvan Vinskin seikkailuista. Näkymätön Vinski ei saa tehdä ikäviä asioita, sillä silloin ilmestyy myös näkymätön apteekkari paikalle ja sotkee suunnitelmat. Ei ei, harmittomia jekkuja vain.
Että mitä. Tämmöinen kirja ( josta on tehty myös elokuva), on täyttä rautaa vielä nykyaikana ja etenkin nykyaikana. Aina Aapelin teksti voittaa muut jutut, kuten Pokemonien etsimisen kännykkään kieli vyön alla pitkin katuja, puistoja ja metsiä. Vaikka oma ideansa niissäkin lienee. Lapset eivät nimittäin voi olla väärässä, ainakaan usein.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen
