Anastasia, Ilkka Auer

Jännitystä kerrakseen

Korkeajännitystä nuorille

Ilkka Auer: Anastasia, Haamu-kustannus 2017

Ilkka Auer on pitkän linjan jännityskirjailija. Hänen repertuaariinsa ovat kuuluneet myös tietokonepelit, joihin hän loi oman maailmansa ja käsikirjoituksensa.

Anastasia-kirja kertoo Kristianista, joka haluaa viettää kesänsä mummolassa, kauhujen paikassa, jossa asustaa myös Kristianin kaveri ja lapsuudenystävä Elsa. Yhdessä rasavilli Matiaksen kanssa he yrittävät selvittää menneiden aikonen mysteereitä ja joutuvat jopa tekemisiin aaveiden ja meedioiden kanssa.

Juttuun sekoittuvat, Kuunaama, Raatoämmä, Paskatrio- jengi, Sontahaalari Ståhl, juorutäti Marketta ja lopunaikoja julistava May ja tietysti mystinen Anastasia.

Paikallista virkavaltaa edustava runkstaapeli Rönn tuskin pysyy kärryillä tapahtumista. Hiippariksi kutsuttu kulkuri Grigori Kuznetsov kuuluu myös tapahtumien keskiöön.

Kirjan kieli on särmäistä, joskus alatyylistä, mutta se on tietysti sallittavaa tämäntyylisessä romaanissa, jossa kaikki muukaan ei mene tavanomaisuuksien merkeissä.

Kärsivät, piinatut sielut – lasten ja aikuisten, miesten ja naisten äänet – anoivat armoa ja itkivät lohduttomasti hänen päänsä sisällä. Äänet kiertyivät aivojen, kurkun, keuhkojen ja sydämen ympärille ja puristivat niin lujaa, että Kristian pelkäsi sisimpänsä halkeavan tuskasta.”

Kirja on todellinen nuorten ja nuorenmielisten kauhufiikkien trilleri ja huolimatta hienoisesta antisankarimentaliteetista, juttu kuuluu niille nuorille, joita kiinnostavat esim. hirveimmät japanilaiset manga-elokuvat ja monenmoiset kummitustarinat, joita nykyään on aika paljon esillä mm. kirjastojen ja kirjakauppojen hyllyissä.

Itse olen tutustunut kummitusjuttuihin mieluusti ja esim. suomalaiset kansantarinat aaveista kuuluvat mielilukemisiini. Jospa hyvinkin löydetään tätä kautta kirjallisuuden yhteys tietokoneiden roolipeleihin ja elokuvien hirvityksiin, jotka ovat osa nykynuorison egoa.

Jouko Varonen