Nummelasta uuteen nousuun
Mukana Kelan keikoilla
Jean Ramsay & Kalle Björklid: Anssi Kela, Kosketusetäisyydellä, Docendo kustannus 2017
” Mulla oli Nummelaa tehdessä selkeä ajatus siitä, että sisältö on tärkeämpää kuin muoto. Mä muutin jopa laulutapaa silloin, sekin oli ihan tietoinen ratkaisu. Sellaiseksi hieman enemmän puhemaisemmaksi.”
Nummela-albumi oli Anssi Kelalle ponnahduslauta menestykseen. Muistan itse pyyhkineeni kyyneleitä, kun kuuntelin Mikan faijan BMW – laulua tai laulua kahdesta siskoksesta.
Mutta laulajan taival vaatii uudistumista. Kelakin on sen uransa aikana joutunut toteamaan. Tuli levytyksiä, jotka eivät myyneet kuin muutaman tuhat kappaletta. Tuli tilanteita, jossa oltiin ns. viimeisellä rannalla. Mutta vaikka uusia lauluja ei tullut, keikkamäärä on pysynyt viime vuosinakin useamman sadan keikan määrissä.
Kirjan valokuvaaja on ollut mukana keikoilla, kuten myös kirjoittaja Ramsay. Näin on saatu tekstiin ja kuviin aitoa tunnelmaa, jopa runollisuutta. Keikkaelämän seuraaminen ei ole aina helppoa. Artisti joutuu koville valmistautuessaan ja aina on taustalla peikko, että riittääkö yleisöä. Joskus takahuoneena palvelee keittiön nurkka, joskus on paremmat puitteet. Joskus on lainassa Claptonin yleisö, kun ollaan lämmittämässä, mutta mielessä kytee ajatus, että joskus on Areenalla oma keikka.
Pidin kirjan tyylistä. Siinä on elämän makua ja keikkatilanteiden tallentamista, joka etsii vertaistaan. Keikka-auto on kirjoittajan, kuvaajan ja Kelan yhteinen psykoanalyysihuone. Siellä käydään läpi ilot ja surut. Erityisen kunniamaininna haluan antaa Kalle Björklidin kameratyöskentelylle, joka on dynaamista ja runollista, kuten myös tekstintekijän Ramsayn osuus.
Olin itse Kelan konsertissa Lappeenrannassa ja kuulin nuo Nummelasta tutuksi tulleet hittibiisit. Oikeastaan niitä tulin kuuntelemaan, koska Nummela-levyni oli jo aikoja sitten kuunneltu puhki. Nyt kun uusi nousu on Kelalla tosiasia, haluan vain sanoa: Kiitos kirjasta ja menestystä!
Jouko Varonen
