Kyllä nyt roomalaiset lähtevät ilmojen teille
Asterix, Idefix ja Obelix pahanteossa
R. Goscinny/A.Uderzo: Gallialainen kertomataulu, Egmont Kustannus
No pitäähän sitä ottaa vähän takaumaa menneisiin vuosikymmeniin. Kas kun muidenkin lehtien sivuilla on ollut lyhyitä Asterix-iloitteluja, joille voi nauraa selkäkeikkanauruja.
Yritettiinhän sitä asterixeja uittaa tuonne rapakon taa, mutta homma kariutui, kun kustantaja alkoi liikaa rajoittamaan kuuluisien sarjakuvanerojen luovaa ilmaisua. Joten sepä siitä.
Nyt on käsissä 14 lyhyttä juttua taustatietoineen. Toki roomalaisia pistetään lasarettiin ja syntyypä kylätappelukin, jossa kalat lentelevät jopa päin Obelixin lättyä.
Obelix on melkoisen hyvä kurinpitäjä ja kokoaa nipun karkailevia vekaroita koulun penkille.
Kylätappelussa nähdään semmoinenkin ihme, kuin lentävä sepän alasin. Ja tietysti kalat, joissa on joskus vähän pikanttia sivumakua, mäiskähtelevät kriitikoille päin pläsiä. Niin, että osaavat pitää sivumaut omana tietonaan.
Trubadurix pidetään soittimineen kurissa jo koulupojasta lähtien.
Ja tietysti possujuhlat päättyvät sitten vuosikymmenten kuluttua siihen että edellä mainittu kylätaiteilija sirkkeliäänineen istuksii puun runkoa vasten sidottuna ja asianmukainen tiukka maski naamallaan.
Ja sitten näiden legendaaristen sarjisten staili muuttuu myös muiden sarjakuvataiteilijoiden kustannuksella irvailuksi.
Melkoisiin plagiaatteihin Asterix kumppaneineen vääntyy.
Että mitä. Asterix – sarjakuvat ovat vuosien saatossa pysyneet aika hyvin formussaan. Tätä albumia lukiessaan aistii lähihostorian havinan korvissaan ja silmissään. Ihan piti ottaa lukuhetkeä varten puolikas päivää kotilomaa, mutta vaimopa ymmärsi yskän, kiehautti kahvit ja taikoi jostakin piimäkakkua ja kuntojuomaa höysteeksi.
Kiva on näitä juttuja lukea. Varsinkin kun jokaisen päähenkilön identiteetti on aina kohdillaan ja roomalaisressut, no niin… Siinä niska punottaa kerran jos toisenkin Juliuksella kun turpiinsa saanut porukka laahustaa kotipiiriin.
Ja tietysti nämä julkeat gallialaiset pitävät illan hämärissä possujuhliaan nuotiolla. Eikä Trubadurixin sallita inahtaakkaan.
Kiitosta kiitosta.
Meikäläisen sitä on tyydyttävä vain R-kioskin terassin energiajuomaan.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen
