Taikajuomako dopingia?
Hulluja nuo roomalaiset
R. Goscinny/A. Uderzo: Asterix olympialaisissa, Egmont Kustannus
Sehän on iso asia, kun Caesar saa päähänsä, että roomalaisten on voitettava olympialaisista palmunoksa. Asia olisi ehdottoman tärkeää. Mutta sitten on tuo pahuksen gallialaiskylä, jossa on se tietäjä Akvavitix ja paksu, hymyilevä mies, joka putosi pienenä taikajuomapataan.
No niinhän siinä käy, että kisoihin valmistautuminen alkaa sekä gallialaiskylässä, että roomalaisleirissä. Asterixia ja Obelixia vastaan tulee lenkkipolulla vastaan salskea roomalainen, joka on uhonnut voittaa joka lajissa. Mutta kautta Teutateksen, tuo möhömaha ja pikku-ukko näyttävät hänelle taivaan merkit jo harjoitteluvaiheessa. Mielihän siinä painuu roomalaisuroolta matalalle.
Sitten tulee lohduttava tieto. Piristeet on kielletty olympialaisissa. Asterixin ja Obelixin porukoille ei tulekaan helppoa iloitteluriehaa roomalaisten kustannuksella. Jopa herkullisen merirosvokaleerin väen rökittäminen matkalla olympialaisiin kielletään.
Mitä siis? Obelix on ihmeissään. Ei kai sille mitään voi, että pienenä putoaa taikajuomapataan. Vai onko padatkin kielletty. Mutta voi voi. Obelix suljetaan kilpailusta. Siis jäljelle jää vain yksi potentiaalinen urheilija, hänkin ilman taikajuomaa. Asterix, gallaialaisten penaalin terävin kynä, lupautuu rohkeasti atleettien riviin.
Yleensä gallialaiset pistävät roomalaisia lättyyn mielin määrin. Mutta uhoilevat roomalaiset opetetaan kyllä tavoille, siitä pidetään kiinni. Ja olympiahenkeen liittyen lyödään myös ystävyyden kättä. Asterix luovuttaa korean palmunoksansa roomalaisille, jotka ovat kovasti palmunoksien perään.
Jos toden sanon, niin albumin maineikas kirjoittaja olisi myös tarvinnut hömpsyn stimuloivaa taikajuomaa. Toki kirjassa riittää maukkaita aihelmia. Mutta gallialaisten voitonjuhlissa taas villisika ja taikajuoma maistuu ja voitonhymnin esittäjä, Trubadurix, vaiennetaan brutaalein menetelmin.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen
