Kivahan se kuolema itseasiassa on
Mitä viisaat kirjoittavat kuolemasta
Carmen Baltzar & Aurora Lemma: Ohi, kirjoituksia kuolemasta ja sen vierestä, WSOY Kustannus 2022
Olenpa ollut veisaamassa virsiä joidenkin vanhusten kuolinvuoteella. Toisaalta olen jutellut syöpäsairaiden kanssa, joilla on aikaa vain muutama kuukausi. Kaksoisveljeni kuoli synnytyksessä, kun maalaiskätilö nukahti kesken kaiken. Siitäpä sitä tuli kylän musta salaisuus, kun kätilö sattui olemaan kyläpoliisimme vaimo.
Tässä kirjassa kuolemaa käsitellään aina seestyneestä ja odotettuna olevasta tapahtumasta, Lasarukseen ja uskonnollisiin sfääreihin ja – eetoksiin asti.
Kirjassa on esseisteinä lukuisa määrä kuoleman asiantuntijoita. Nämä esseistit tietävät, että kuolemasta puhuminen on vaikeaa ilman esimerkkitapauksia. Niinhän se lienee kuitenkin, että nuoret eivät niinkään ajattele kuolemisen asioita ja vanhukset usein siirtyvät kristillisille aaltopituuksille, kuolemanjälkeisen elämän toivossa.
Minä itse, kriitikonrenttu, olen sairastellut syöpää parikymmentä vuotta ja sairaanhoito on pitänyt huolta kuin pienestä lapsesta. Mutta näkyypä sukulaisista ja ystävistä löytyvän vielä kateellisia syöpäsairaalle omaishoitajallekin.
Elämä on raadollista. Ihan hyvä, että se joskus päättyy. Mutta hui hai. Ajattelen, että elävän ihmisen tärkein tehtävä on tuottaa iloa ympärilleen. Mitä näitä kuolemantuntoja ja omia vaikeuksia märehtimään. Juttukaveri kun alkaa silloin mieluusti vilkuilla kelloa tärkeän tapaamisen vuoksi.
Jokaisella ihmisellä on omat taakkansa. Monet ovat joutuneet läheisiin tekemisiin kuoleman kanssa. Toisia pitää kuunnella. Silleen saa ystäviä. Huumorikin on tarpeen monelle arjen tallaajalle. Hyvä kirjahan tämä. Monenmoista tuttua juttua on kerrottu. Kuolemiseen kun liittyy usein omakohtaisia kokemuksia suoraan sängyn laidalta.
Usein kirjoittajilla on tapana ottaa esimerkkejä ystävistä ja tuttavista, joita kuoleman käsittely on raapaissut läheltä.
Kiitosta vain kirjan tekijöille.
Tosi kiinnostava lukupaketti.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen