Kissamaisen elämäntavan viisauksia
Itsevarmasta maltilliseen
Stéphane Garnier: Elä kuin kissa, Tammi Kustannus 2020
”…Kissat ajattelevat: he ruokkivat ja suojelevat minua, minä olen varmasti jumala”…
( Ira Lewis)
”…” kun tulette illalla stressaantuneina ja huonolla tuulella töistä kotiin ja olette täynnä negatiivista energiaa…olonne paranee kissan seurassa kuin ihmeen kautta jo hetkessä, kun alatte silittää sitä…Te rauhoitutte.”…
”…Toisin kuin kissat, ihminen kieltää usein itsensä ja keskittyy kadehtimaan muita. Se onkin paras tapa pysyä onnettomana”…
”Kissat ovat ylpeitä ja onnellisia siitä mitä ovat”…
No ennen maalla navettakissat lähtivät maaliskuun tietämissä maalisreissuilleen, palasivat tai eivät, yhdentekevää. Usein kuitenkin tulivat korvat revittyinä kosiotaisteluissa ja laihoina kuin luurangot. Eivät ne mahtaneet olla järin onnellisia, mutta emännän maitokupin äärellä alkoi turkki taas sädehtiä.
Kyllä kissat ihaniakin olivat. Sisäkissat kehräsivät kuin mummin rukki, pehmeästi ja lämpimästi. Unilankaa punoivat lapsille.
Tämä kirja on todella kivasti tehty. Eipä siinä sotkeuduta norsunluutorniin, paremminkin muistutellaan ihmisille mieleen, että luontokappaleista on paljon psyykkistäkin hyötyä. Sama se oli maalla. Monta murhetta tuli itkettyä hevosen kylkeä vasten ja unohdettua rauhallisen lehmän lämmössä huolenhäivät, isot ja pienet.
Kiva kirja kerrassaan. Etten sanoisi excellent ++. Siinä on oivallettu kissojen psyyken terveydelle tärkeät luonteenpiirteet. Jospa vaikka otettaisiin käyttöön kissojen tapa terveen itserakkauden vaalimisesta. Itselleen kun ihmisenkin pitäisi olla kaveri eikä vihamies.
Niin, että näillä mennään. Lemmikit ovat ihmistä varten. Auttelevat monesti juuri oikealla hetkellä ja herättelevät toisaalta hoivavietin.
Herranjestas ja pusi pusi…
Jouko Varonen
SARV:n jäsen