Lapsuuden traumoista voi kasvaa vihaa
Nuoren Giovannan kasvutarina
Elena Ferrante: Aikuisten valheellinen elämä, WSOY 2020
Elena Ferranten uutuuskirjaa on odotettu kuin konsanaan kuuta nousevaa. Vähän tuo pääteema lähtee oudosta jutusta, kun isä heittää tytöstä vaimolleen, että hän on tosi ruma ja muistuttaa suvun yksin jättämää kauheaa Vittoria-tätiä.
No, lapsi on herkkä ja tämmöinen lausahdus voi kasvaa norsun kokoiseksi, jopa egoa muovaavaksi. Giovanna toki haluaa nähdä, että mimmoinen se noin tylysti sivuun heitetty Vittoria on. Jonkin ajan kuluttua alkaa Giovanna, nuori teinityttö, hahmottaa, että hänen yläluokkainen perheensä on malliesimerkki vanhempien tyylistä elää valheellisesti ja falskisti.
Saman Giovanna surukseen joutuu toteamaan myös suuresta osasta muita ihmisiä, tutkimusmatkallaan ruohonjuuritasolle ja omien traumojensa selvittämiseen.
Eikä se Giovanna-tätikään niin paha ole kuin vanhemmat ovat maalailleet. Kaikki kun on suhteellista ihmiselämässä ja ikänsä valheessa eläneet eivät pääsee vanheistaan irti.
Tosi hienon kirjan on Ferrante kirjoitellut. Napoli-sarjallaan hän nousi suurmenestykseen maailmalla ja Italian kirjallisten huippujen joukkoon, ellei ihan paalupaikalle. Ja nyt on alkamassa kaiketi taas joku trilogia tai sinnepäin, sillä tämä teos käsittelee vain muutaman vuoden teinin elämästä.
No tärkeä opetus on kyllä sekin, että henkilökohtaista loukkausta esim. vaikka nimittelyä kusipääksi tai rumaksi ei teini kestä vanhempiensa sanomana ja tallentaa sen syvälle sisimpäänsä, kukaties pilaa elämänsä parin sanan takia.
On tietysti suurempiakin perhetragedioita, mutta niin vain yksi rumaksi haukkuminen ja vertaaminen äklöttävänä pidettyyn Vittoria-tätiin saa teinitytön kokeilemaan elämänoppia pohjamutien kautta.
Tarinoita on monia. Ihmisillä on paljon salattuja kipupisteitä, joita he höpöttelevät ikäloppuina kuolinvuoteellaan, jos silloinkaan. No, hoituritytöt antavat vähän rauhoittavaa ja höpöttelijän jutut siirretään romukoppaan.
Jokainen on oman onnensa seppä, sanoo wanha kansa.
Näin se on.
Pistäkää paremmaksi jos pystytte.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen