No kyllähän possu piereksii mutta…
Sinne vain klassikkojen levelille
Elise Gravel: Olga ja täystuhot, WSOY kustannus, 2021
Olgamukset vetävät mieluusti sikeitä roskakorissa. Ne syövät vain oliiveja ja pierevät hirmuisesti. Sylissä ne ovat mieluusti ja toden totta, moni ihmisystävä jää kakkoseksi olgamusten rinnalla.
Olgamukset, nuo pikkupossun näköiset nilkimykset, nukuskelevat mieluusti jääkaapissa, niillä on mahdottoman sivistynyt ruokailutyyli, eli ”kimppuun vain” ja se siitä.
Onhan kirjassa paljon tiedottavaakin, uusia henkilöitä, ylläreitä ja tosi elämän analyysia, johon vain lapset ja lapsenmieliset kirjailijat pystyvät.
Mutta asiaan. Näyttääpä siltä, että kirjastonhoitajan kauhuskenaario on toteutumassa. Ennen tartuttiin Jack Londonin seikkailuihin ja Välskärin kertomuksiin sormet tutisten ja joku viisivuotias, kuten ehkä Saarikosken Pena, luki lähes rintaruokinnassa Odysseuksen harharetket läpi.
Nyt pitää lapsille olla semmoista kamaa, joka päihittää kännyköiden örkkienetsimisohjelmat ja television pum pum – lastenviihteen.
Toden totta. Hyvin on Elise onnistunut vangitsemaan lasten mielikuvituksen. Itse kirjoittelin ja piirsin koululasten kanssa kalevalan uusiksi ja maakuntalehti, jossa oli vielä siihen aikaan entisajan ymmärtäväinen päätoimittaja, julkaisi mahtavan kahden sivun koosteen lasten oivalluksista. Pistivät niinkin hervotonta tekstiä kuin: ”Väinämöinen soittaa/ karhu nukkua koittaa. Hirvikään ei unta saa, kun Wäinö pimputtaa.”…
Ismo Alangon veljen Petri Alangon runo tuli oikein sävellettyä ja laulettua Tandbergille, kun hän riipusteli ekaluokkalaisena: ” Orava käpyjä syö. Eikä se niitä myö. Vaan se säästää ne talveksi. Eikä muut sitä halveksi.”
Mutta asiaan. Tämä kirja on oiva osoitus siitä, että lasten mielikuvitus, luovuus ja huumorintaju herätellään, että naps naps, kivoilla kuvilla ja oivalluksilla, jotka vielä vähän nipistävät arkaan paikkaan, mutta vain vähän tietysti.
Mikäs lastenkirja semmoinen olisi, jossa ei heitettäisi rivien ja kuvien väliin vähän yhteiskuntajäynää.
Kiva kirja. Herkullisia piirroksia. Varsinkin nuo possunpulleroa muistuttavat peräpäästä metaaneita suhauttelevat olgamukset.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen, nuortenkirjailija
