Emeliina ja hylätyn huvipuiston tapaus

Identiteettivarkaus?

Emeliinan seikkailuja

Tittamari Marttinen: Emeliina ja hylätyn huvipuiston tapaus, kuvitus Lotta Kauppi, Lasten Keskus 2017

Emeliina ja Antti ovat kaverukset, joilla on taipumusta joutua seikkailuihin. Emeliina on auttavainen tyttö, mutta päätyy usein vaikeuksiin. Hänellä on kuitenkin erityistaitoja, joiden avulla pulasta usein päästään.

Edellisessä Emeliina-kirjassa kerrottiin laulavasta koirasta. Koira oli saatu espanjasta ja sillä oli erityistaito. Se osasi laulaa. Juuri ennen tärkeää esiintymistä koira kuitenkin katosi. Taas tarvittiin Emeliinan erityistaitoja.

Marttisen kirjoissa on huumoria ja lämpöä. Tämä Laulavan koiran tapaus – kirjakin oli ehdolla merkittävälle palkinnolle.

Huvipuisto on rämettynyt ja vaatii kunnostusta. Se on aikoinaan hylätty sen takia, että sieltä kantautuu iltaisin ääniä naapuruston koteihin. Mutta eihän tuommoisen takia nyt pitäisi kokonaista huvipuistoa lopettaa.

Emeliinalla on muitakin huolia, kun kuuluisa näyttelijä, joka on asettunut asumaan huomaamatonta elämää lähistölle, kokee ilmiselvän identiteettivarkauden. Hänen näköisensä henkilö pitää konsertin kirkuvalla äänellä ja hänen nimellään ja muutakin kummallista löytyy. Myös poliisia kaipaava rikosjuonne liittyy kertomukseen, mutta jotenkin pidin munavarkautta vähän kaukaa haettuna aihelmana tähän kirjaan. Marttinen on mielestäni kirjoittanut parempaakin lasten- ja nuortenproosaa, mutta tietysti tämmöinen seikkailukertomus puolustaa paikkansa, kun nykylapset tarvitsevat muutakin kuin hymistelyä. Toivotaan, että palkinto napsahtaa tämän kirjan myötä Marttiselle.

Itse olin saman kustantamon leivissä taannoin kun tein ”Viikari” – sarjaa. Siinä oli tietysti vähän realistisempaa jengityyppistäkin jännitettä ja pojille sopivia seikkailuja. Emeliina ja hylätyn huvipuiston tapaus on mielestäni sopivan hauska ja lämmin kertomus pienemmillekin. Kuvituksesta en oikein pitänyt. Siitä puuttuu lämpö.

Jouko Varonen