Wanha mies nuoren vaatteissa
Kyrön upeaa proosaa
Tuomas Kyrö: Ennen oli kaikki paremmin, mielensäpahoittaja, WSOY kustannus 2018
”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun paikallislehti lakkautettiin. Olin kirjoittanut sinne kolmesataa ja viisitoista yleisönosastokirjoitusta, jotka pitivät verisuoneni ja sydämeni kunnossa.”
” Sinä päivänä, kun Mimmi, Pimukka ja Maitikki lähtivät, emäntä itki ja minä huusin sisuksiin. En tohtinut toljottaa tyhjää navettaa, tein siitä verstaan puuhommia varten. ”
” Nuorisoa laiskistavat turhuudet. 1. Koronapeli 2. Jee-jee-musiikki 3. Polttomoottori 4. Mainostelevisio 5. Potkulauta”
Mielensäpahoittaja on saavuttanut suurta suosiota niin kirjoissa kuin elokuvissa. Tämä partasuu tuomaskyrö palloilee televisiossa joka ohjelmassa kuin joku valtakunnanguru. No, mikäpäs siinä kun hänen huumorinsa on aika pehmoista, ei ivan häivää, vaan naureksimista nykyvinkkelistä jonninjoutaville asioille. Kerrassaan joviaali mies tämä Tuomas.
No mutta asiaan. Uusi mielensäpahoittajakirja on laadittu, jos mahdollista lukijaystävälliseksi. Toisaalta paikoin lyhytproosanomainen taitto vaihtelevine fontteineen on jo rauhatonta. Mutta hyvä asia, menneiden viivyttelevien arvojen kunnioitus on paikallaan. Kyrö antaa vinkkejä myös nuorisolle ja tuleville sukupolville.
Itse kuulun jo siihen porukkaan, joka koki jällenrakennuksen ajan, säästämisen, työnteon ( kun sitä silloin helposti sai), koti, uskonto, isänmaa – hengen, kuten myös entisajan elämän kirot, kun isäukko tuli ehjänä sodasta, mutta päässä kihisivät sodan muistot kuin mehiläispesässä. Siksipä Kyrön teksti hivelee minun tuntojani.
Kävin taannoin kylpylässä ja eikös täällä oli tehty pukukopin avaamisesta ja sulkemisesta niin vaikeaa, että piti käytellä vuoroin muoviranneketta ja älykorttia, ennen kuin sai vaatteensa ( ja lompakkonsa) turvallisesti lukkojen taa. Ennen sitä sai kopin auki ja kiinni avaimella. Nyt pitää kohta ohjelmoida pukukopin käyttö tietokoneelle ennenkuin pääsee poreisiin.
Erinomainen kirja tämä uutuus Kyröltä. Lueskelin kirjaa huolella, ja eikös vain tippa tullut jostakin poskipäälle killumaan. Pyyhkäisin sen huolella ja nopsasti pois hyvin taitetulla kangasnenäliinalla, ettei emäntä hoksi alennustilaani.
Jouko Varonen
( SARV:n jäsen)
