Näätäjahdista bonusmetsoon
Lukemista erähenkisille
Erämaailma 2019-2020, toim. Minna Klapuri, Karisto Kustannus 2019
Ralf Henrikssonin rento kielenkäyttö saa lukijan iloiselle mielelle tarinassa Bonusmetso. Kaverukset läksivät lintujahtiin, mutta niin vain kävi, että pöytään iskettiin myös tuore jänispaisti metson lisäksi.
Matti Kettunen perehdyttää uistinharvinaisuuksiin ja keräilyaarteisiin. Aluksi uistimia tekivät maasepät, myöhemmin kulta- ja hopeasepät, myös Viipurissa oli taitavia uistinseppiä. Suomalaisen lohimiehen, Reijo Lievosen vaaput ovat keräilykappaleita ja painonsa arvoisia kultaa.
Jorma Koski pistää nostalgisen jutun koulupojasta joka haaveilee riekoista ja metsämiehen puuhista. Puhutaan myös siitä miten isä ja äiti suhtautuvat näihin haaveisiin. Kosken katsaus ulottuu vaahtosammuttimen kokoisesta aikuisikään ja haaveiden toteutumiseen.
Juttukokoelmassa on mukana myös kaksi naiskirjoittajaa. Niinpä Merja Kujala kertoilee siitä, miten näätä pistelee karkuun saaliinhimoista mehtuuparia. Puhutaan myös parisuhdekuvioista erästäjien tiimoilta. Ja se näätä – se luikkii tiehensä. Myös Annika Suvivuon jutussa päädytään puhdistamaan muikkuja yhdessä, kun sen Timon kädenpuristus oli niin jämäkkä ja viipyvä.
Että mitä. A.E. Järvisen ajoista on erästely muuttunut yhä enemmän luonnosta nauttimiseksi. Ukkometson ampuminenkin taitaa olla kohta paremmin nolo juttu, kuin miehuuden osoitus. Kas, kun meidän ihmisressukoiden olisi annettava eläinten olla rauhassa lisääntymässä. Ihminen on semmoinen rikkakasvi evoluutiossa, joka tekee kaikkien oleskelun maapallolla uhanalaiseksi.
Kivoja juttuja, joskin välillä arvelin lukevani jotakin sinkkunaisten lääkärisarjaa, etenkin kun mieskirjoittajien edellytykset viittaisivat enemmän kokopäiväisen lessukka – koti-isän tai ukkokodin hoiturien puheliaan lempparipapan ammattiin, kuin konsanaan veriseen karhunkaatoon.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen