Harri István Mäki vauhdissa
Zombihubaa hengästykseen asti
Harri István Mäki: Zombikirja, Haamu-kustannus 2018
Zombilandian asukit ovat persoonia, eivä ollenkaan tavallisia zombitallaajia. Zombi Luuviulu on todella hoikka. Se voi zombeillakin muodostua ongelmaksi, jos syömättömyydestä tulee tapa. Yleensä zombitkin ovat laiskanpulskeita, oblomovilaisia nautiskelijoita. Sitä taitoa yritetään opettaa myös Luuviululle ja lopulta löytyy keino pulmaan. Luuviulukin alkaa saada lihaa luitten päälle.
Zombi-Kolmijalalla on aina kiire ja hoppu. On varmaan tuttua hektisille nykyihmisillekin. Ei ole aikaa levähtää. Kiireet painavat päälle. Tuskin edes ystäville on hetkeä.
Zombi-hajamieleltä on pudonnut toinen aivolohko, jossa on muisti. Semmoisia ihmisiä on paljon. Lähimuistin menettämistä pidetään ennusteena vakavammista muistihäiriöistä. Kannattaa löytää apu. Sitä Hajamielikin haluaa saada vaivaansa.
Tuulia Tuulispäällä on hirmuinen kiire. Jukuripää kokee itsensä tärkeimmäksi. Hän oli narsisti. Lepomieli on leppoisa Zombi, joka nauttii enimmäkseen nukkumisesta. Sänky on paras paikka Lepomielen mielestä. Mutta onko liika lepo pahastakin? Ainakin ihmisten maailmassa. Zombeista löytyy myös neiti Neuroosi, Zombi Nurinniska, Älyvapaa, Megaörinä, Luunkova, jne…
Harri Istvan Mäki on mielikuvituksen nero. Tässäkin kirjassaan hän luo hahmoja, joista voisi kehitellä kymmeniä kirjoja. Mäki tuntuu tuhlailevan surutta luovuuttaan ja ideoitaan. Hänellä ideoita on, niin paljon, että alimmat varmaan happanevat. Zombilandian tapahtumista voisi kirjoittaa paljonkin. Heti tuli mieleen vaikkapa Disneyn luoma sarjakuvamaailma Ankkalinnan väestä. Tämä kirja on sopiva esittely humoristisista zombihahmoista, joista jokainen lukijoistakin voi löytää omia persoonallisuudenpiirteitään. Toivottavasti syvennellympää jatkoakin on luvassa.
Pidin Mäen kirjasta. Siinä pistetään huumorilla zombeja, joita jotkut ottavat jopa toden kannalta. Nykynuorillehan se sopii, kun nämä zombit ovat vielä kilttejä perusluonteeltaan. Minkäpäs zombi – tai ihminen heikkouksilleen voi. Tietysti pitää osata nauraa vähän itselleen. Nauru kun auttaa moneen ongelmaan. Myös ihmisläheisyys on hyvä vinkki. Zombitkin auttavat toisiaan, jos mahdollista.
Jouko Varonen