Irja Askola on jokaiselle lähimmäinen
Lapsuuden salaisuuksista piispan vuosiin
Heli Pruuki: Sydänten piispa Irja Askola, Tammi Kustannus 2022
…”Emerituspiispa Kari Mäkinen toteaa, että Irjan saama palaute oli inhimillisesti kohtuutonta. Irjaan kohdistettiin sellaista vihapostia, että työnantajan velvollisuus olisi ollut suojella häntä. Se oli kohtuuttoman kuormittavaa”…
Askola, salaisuuksien tyttö jo kotioloista lähtien oli tottunut siihen, että äiti salasi kaiken, joka oli arveluttavaa. Niinpä se, että äiti oli ollut aiemmin parisuhteessa, selvisi vasta tytön ollessa jo varttunut. Muitakin salaisuuksia, jotka liittyivät esim. kansalaissotaan, varjeltiin kuolemanvakavasti.
Kun Kari Mäkinen valittiin arkkipiispaksi, hän koki työn Askolan kanssa luontevaksi. He katsoivat monia asioita kuin samasta perspektiivistä ja puhuivat samaa kieltä.
Tulihan Irjalle monia ongelmallisia tilanteita, kuten homoparien siunaaminen lähetystyöhön, samaa sukupuolta olevien parisuhteet, pakolaiskysymykset jne. Oli toisaalta suuri asia Askolalle, että arkkipiispa veti hänen kanssaan yhtä köyttä vaikeissakin asioissa.
Irja oli myös erittäin sosiaalinen ja hän osasi lähestyä erilaisia ihmisiä luontevasti. Olipa tosiaan taivahan lahja, että Helsinki sai piispakseen sydämellisen Askolan.
Kirjan tekemisen alkuvaiheissa Askola sairastui ns. vaikeaan koronaan. Niinpä kirjan annista on suuri osa ystävien ja työtovereiden muisteluita. Kirja sinänsä on hyvin lukijaystävällinen ja helposti lähestyttävä kuten myös Askola.
Kun Askola jäi eläkkeelle, hän mainitsi Helsingistä mm. seuraavaa: – Minusta oli ihanaa olla juuri Helsingin piispa. Se oli suuri etuoikeus. … Kun kuulen sanan Helsinki, minulle tulee hyvä olo.
Pidin kirjasta. Se oli ihmisläheisten henkilöiden selkeää puhetta jokaiselle lukijalle.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen
