Nostalgiaa Hesarin kulmilta
Runoa, grafiikkaa ja proosaa wanhasta Helsingistä
Hesarin kulmilla, 50-luvun Kalliossa, Juhani Styrman (toim), piirrokset Laura Salama, runot Esko Hytönen, Reuna-kustannus 2018
” Tinuri tinasi kahvipannua/ alapihalla/ Me katselimme yläpuolella, pyykkiplaanilla/ joku liikautti jalkaansa,/ hiekkaa tippui kannuun/ Tinuri kirosi/ Me juoksimme, / ja tinuri”…
Esko Hytösen runot ja Laura Salaman kuvat tuovat esille nostalgiaa 50-Luvun Kalliosta. Kirjan toimittaja Juhani Styrman on lisännyt tietotekstejä runojen jälkeen, joten kokonaisuus on todella miellyttävä lukukokemus.
Tykkäsin Laura Salaman kuvakielestä. Joskus tuli mieleen edesmennyt helsinki-kuvittaja Henrik Tikkanen kun katseli Salaman tyylikästä grafiikkaa.
Esko Hytönen on työläistaustainen runoilija, jonka selkeät, joskus pelkistetyt runot tuovat mieleen entisen viisunikkarin Veikko Lavin miljööt ja kuvakielen.
Lapset tekivät kolttosia ja talkkarilla oli heistä huolia. Äidilläkin oli huolen juonteet kasvoillaan. Ilonaiheet ovat vähissä näissä runoissa, joskin niitäkin vilahtelee, varsinkin rivien välissä.
” Seiväshypyssä ei ollut vaahtomuovia,/ oli vain hiekkakasa/ Seiväs piti palauttaa niin/ ettei talonmies nähnyt; pyykkiseiväs/ Heitettiin kiekkoa/ vahti tuli neuvomaan/ kuinka pyörähdetään.
Itselleni, maalaislapsuuden kokeneelle tuli mieleen monta tuttua asiaa, niin kuin tuo seiväshyppy. Meillä oli purukasa alastulopaikkana, ei hiekkaläjä niin kuin Eskolla, joskin keväällä saattoi olla alustana vain routainen maa.
Pidin kirjasta. Se toi mieleen monta lapsuusmuistoa, kun itsekin olen lähes runoilijan ”vuosikertaa” siis sodanjälkeisen Suomen ja jälleenrakennuksen ajan kokeneita. Kooste on monipuolinen kuvineen, asiateksteineen ja runoineen.
Harvoinpa sitä saa luettavakseen aitoja dokumentteja sodanjälkeisestä Suomesta. Kulttuuritekohan tämä teos on. Jossakin nuoruuden vaiheessa tuli itsellänikin vietettyä aikaa työhommissa Pitkänsillan tuntumissa, joten pientä omakohtaista tuntumaakin on.
Jouko Varonen