Reippahista askelista pohjoisen mummon luo
Kivaa kitaraoppia ja vinkeitä jouluviisuja
Sehän lienee silleen, että jokaisessa ihmisessä joululaulut koskettelevat niitä rinnan herkimpiä kieliä. Usein sitä lauletaan pukkia odotellessa puttepossut ja muut ja sitten perheen pienimmät virittävät joulupukki-laulun itselleen jouluvaarille.
Mutta mepä vaimon kanssa lauloimme lapsille ja lapsenlapsille joululaulut mp3 – levylle kitaran kera, ja arvelimme, että riittäkööt kopiot lapsille ja lapsenlapsille, joilla alkaa olla omia tekemisiä elämän muuttuvia tekijöitä tarjoavassa karusellissa.
Mutta hiisi vieköön, nyt jo tähän kirjaan. Wanhat tutut joululauluklassikot ovat säilyneet suomalaisten jouluperinteissä hamasta joulupukin eka vierailusta lähtien. Niillä se jännitys häviää lapsistakin ja joulu-ukon käynti sujuu sutjakkaasti.
Mutta mukana on myös uusimpiakin, kuten Hei mummo, joka herttaisuudellaan kyllä melkein putsaa joululaulupöydän.
Olishan tuo Oi jouluyökin voinut kivasti antaa haastetta kitaristille. Sehän on silleen, että kun Jussi Björling tempaisee o helga nattin, niin sillä wanha kriitikonrenttu pääsee varsinaisesti avata narauttamaan uksen joulumieleen.
Kirja on arvokas kitaristin oppikirja. Se ujuttaa mukaan uusiakin sointuja, vaikka perustana ovat ne viisi tavallisinta.
Jospa joku tekisi samantapaisen oppaan myös lauluista, jotka eivät ole niin kausiriippuvaisia. Sointukuviotkin on muistettu ja vinkit komppausmahdollisuuksista ihan selkolukuisuuteen asti.
Kirja on toteutukseltaan ihan hatunnoston arvoinen ja musiikkiin erikoistuneena opettajana ja koulunjohtajana olisin valmis antamaan sille arvolauseen excellent +.
Tämmöisiä kirjoja pitäisi hankkia koko perheelle ja tietysti kitaristi-isälle, jolta tietenkin taittuu myös piano ja harmonikkasäestys. Mutta isukin on mieluusti pysyteltävä sohvalla ja katseltava lasten ja lastenlasten riemua ja joulupaperikasaa, joka ulottuu kohti pirtin lakea.
Suuret kiitokset kirjan asiantunteville koostajille.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen
