Kivasti riimitelty juttu
Kiehtova vampyyritarina
Juha-Pekka Koskinen: Gabriel Hullo & Viheltelevä vampyyri, Kuvitus Miranda Mord, Haamu Kustannus 2020
Joillakin vain on riimin taju. Hyvin etenevä riimi on sellainen, jossa ei sanoja keksitä vain siksi, että ne rimmaavat edellisen säkeen kanssa. Riimisanojen pitää viedä kerrontaa eteenpäin oivaltavalla tavalla. Semmoista olin hoksivinani tästä kirjasta, joka punoo juttua karkuun päässeestä vampyyrista.
” … Aarteita on kaikki takit,
kipot, pullot, vanhat lakit,
kirstun kannen auki kiskoo,
vanhan viltin ulos viskoo.
Jokin ohi pujahtaa,
katonrajaan sujahtaa.
Kirkaisu kun veren hyytää,
armoa jo aaveet pyytää! ”
Lueskelin rättiväsyneenä tätä juttua, kun olin laittanut kasvimaan kuntoon ja vielä kastellut iltahämärissä. Väsy tuppasi silmään ja pari kertaa siirsin kirjan viereeni, kun wanha tuttavani ”uni ukko” heitti hiekat silmiin. Mutta kuinka ollakaan lueksin kirjan loppuun vähän ajan kuluttua ja huomasin että väliin viivähtelevä juttu kyllä kantoi loppuun ja lahjoitti jännitystä kaipaaville lapsille vielä loppuidyllin jota ilman lastenkirjoja ei pitäisi tehdä. Positiivinen loppu kun ei vedä mattoa jalkojen alta äidin herttaisilta pieniltä kummitiusfriikeiltä.
Kiva kirja on kyseessä ja kuvittaja on lähtenyt todella inspiroimaan omaa kuva- ja värimaailmaansa mukaan taidokkaasti. Siitä vanha ja kaiken nähnyt koulun johtaja antaa mieluusti arvosanan excellent +.
Tykkäsin. Aihelmaa olisi voinut varioida vielä enemmän, mutta lepakkoiselta ullakolta kehitelty tarina kyllä on miljöönä sopivan salaperäinen, jossa pikkuinen lukija saa ihania väristyksiä.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen
