Juuri Nyt Uusien taiteilijaseuran jäsenten näyttely E-Karjalan taiteilijaseura

Nousevaa taiteilijanuorisoa

Nuorten skaala on laaja

Juuri / Nyt – Uusien jäsenten näyttely 1, Etelä-Karjalan Taiteilijaseura, 7.6. – 1.7. 2017 Galleria Pihatto Lappeenranta

Jostakin syystä katse kiinnittyi ensimmäiseksi Maaria Jokimiehen akryyli-öljyväri – maalaukseen, jossa vuosia täyttävä vanhus poseeraa ruusujen vieressä keltainen kuviotapetti taustallaan ja herätyskellon mitatessa aikaa tikittäen tasaisesti. Tuli mieleen, että vanhuksen ilmeessä on arvoituksellista seesteisyyttä ja hymyn häivä antaa ymmärtää, että kestetty on vaikeita jos hyviäkin hetkiä. Olin jo oikopäätä valitsemassa työn näyttelyn parhaaksi. Siinä on nähty vaivaa ja pelkistämistä, jota näkyy esim. sinisessä kömpelössä ( tietysti symbolisessa) ruutuasussa, on vähemmän.

Kyllä näyttelyssä on monia muitakin mainitsemisen arvoisia töitä, kukaties kaikilla näyttelyn töillä on oma tarinansa ja taiteilijan mielessä vaikka mitä ulottuvuuksia. Useinhan kuvataide on kuin runon tekemistä. Teoksen näkee jokainen oman taustansa luomassa viitekehityksessä, ja aina vähän eri lailla.

Jenni Sokuran kirppistyyliset esineet pöydällä tuovat mieleen vaikkapa käsityöläisen instrumentit ja raaka-aineet. Esineissä on paljon yksityiskohtia, joita voi unohtua puntaroimaan. Erittäin mielenkiintoisena pidin tätä työtä.

Myös Irina Kurkisen öljyvärityöt huokuvat taiteellista otetta joskin ovat suurelta osin työn nimen mukaisesti ylivalottuneita ja sisältävät paljon ns. tyhjää ja elotonta pintaa. Ehkä enemmän värikirjoa ja ns. eloa olisi töihin tarvittu. Silti voi aavistella, että taiteilijalla on potentiaalia vaativiimpiinkin töihin.

Inka Nordlundin pallotyö ( akryyli kankaalle) on nuorten taiteilijoiden suosimaa värileikittelyä ja Viivi Kiiskisen puu-muovi-massa-näyttö työ, jossa kaksi hahmoa katsoo televisiosta varsin vilkkaasti vaihtuvia videopätkiä on omalla tavallaan nykyaikaa peilaava.

Leena Ehrlingin on nimikoinut työnsä What do you see? – nimellä. Itse näin siinä ihmisen alaraajat, ehkä nuoren, ehkä vähän lihavuuteen taipuvaisen. Toisen työnsä Ehrling on nimikoinut Sexsism – nimellä. Työ ei oikein koskettanut katsojaa vaikka taiteilija ehkä luotaa sillä seksististä naiskauneutta jalkojen kautta.

On mielenkiintoista tutustua nuorten taiteentekijöiden tuotoksiin vaikka hivenen toivoisi räiskyvyyttä ja efektiivisyyttä lisää nuorilta taiteilijoilta.

Jouko Varonen

Maaria Jokimies, Vanhus

 

 

 

Vastaa