Pahis-miehiä ja voimanaisia
Rautalilja on todenmakuinen
Kaari Utrio: Rautalilja, Tammi Kustannus 2021 (Oy Amanita 1979)
Kaari Utriolla on vahvat perinteet historiatietämyksessä. Niinpä hän luki muistaakseni jo 7-vuotiaana mahtiopuksen Jokamiehen maailmanhistoria, ja tietysti kannesta kanteen. Lahjakkuus siis jo lapsesta asti. Kun Utrio alkoi tehdä kirjoja, jotka liikkuivat lähempänä tai kauempana historiassa, niin aina hän muisti ottaa naisasian esille. No yleensähän entisinä aikoina vaimo eli perheessä nyrkin ja hellan välissä, joten parantamisen varaa oli ja on vieläkin.
Rautaliljassa on tietysti hyvä-paha – akseli selkeästi esillä ja romanttinenkin juonikehitelmä. Siitäpä sitä saa jo lukemista varsinkin naisenpuolille.
Itse kirjoittelin kolmattakymmentä kaupallista kirjaa lapsille ja nuorille. Eipä heitäkään kiinnostanut pelkkä lällyily. Kun kustantaja ehdotti tyttöjen hevoskirjan tekemistä, tulin kysäisseeksi, että miten niitä semmoisia tehdään. Sanoa napsautti toimittaja, että Jouko-hyvä, tarvitaan komea tallipoika, pahis ja hevoskilpailu. Tästäpä rungosta tuli kehiteltyä muutama opus Jenna-sarjaan. Ainakin sopimusrahat tulivat tilille ja taisi tulla rojalteja myynnistäkin 50% verolla koulunjohtajalle.
Nykyisinhän hyvä-paha teemoitus on mennyt jo vähän paranoidiseksi. Pitää olla vaikka avaruudesta maahan potaltavia alieneita joiden laaserase niittää kansaa pahemmin kuin isäukon viikate heinää ennen maalla.
Tämän Rautaliljan etuna on, että Utriolla on kyky käyttää historiallista tietouttaan ja orientoitumistaan tarinan miljöisiin, ihmisiin ja rakenteisiin. Eivätkä ihmiset ole stereotypioita. Historiatietoutta on kirjailijalle tullut jo lapsuudesta asti, koska vanhempien kirjahylly pullisteli myös tämän alan kirjoja, kun kustannusväkeä olivat. Kirjallisuutta pidettiin arvossa myös lapsinäkökulmasta.
Ruukilla elellään ja uusi ruukin isäntä itaran vaimonsa kanssa aikoo laittaa koko kylän ahdinkoon suunnitelmineen. On niin kova patu, että kirkkoherraakin kylmä rinki kouraisee. Mutta on kirjassa myös se lämmittävä rakkauden säie kaiken pahuuden keskellä.
Teosta suosittelen myös nuorille, jotka nykyisin harrastavat paljon rankempia juttuja ja ahdistuvat niistä sekoileviksi sohvaperunoiksi. Ah aikoja entisiä, kun kirjastonhoitaja laittoi uusia Sulka-sarjan intiaanikirjoja tiskin alle Joukoa varten ja johtajaopettajan pitämässä koulukirjastossa oli jono Topeliuksen Välskärin kertomuksilla, joka kertoi Kustaa II Adolfin ajan taisteluista.
Taas lipsuin ohi aiheen. Mutta ainakin piti sanomani, että Utrion historialliset ovat arvokasta lukemista ja saavuttaneet aikojen olossa kulttikirjojen aseman mm. naisväen keskuudessa. Rautaliljakin on yksi niistä parhaista.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen