Kaimahaltiat, Kustannus Mäntypuro

Todella tärkeää ihmissuhdeoppia

Jokaisella on omat haltiansa

Kaisa Halmkrona & Pia Ronkainen-Pelkonen: Kaimahaltiat, Riidellään sovintoon asti, Kustannus Mäntypuro 2020

Sehän on silleen, että jokaisella ihmisellä on taipumus uskoa omiin haltioihinsa, suojelusenkeleihinsä, haltijakummeihinsa. Minä kun ajelen autolla, niin jopa kojelaudan alaosastosta katselee partainen mies, Trifon Petsamolainen. Toisessa paikassa on itse Neitsyt Marian tiennäyttäjä-ikoni. Marialla on sylissään Jeesus-lapsi ja äidin sormet osoittavat kohti pientä Jeesusta, antavat ymmärtää että tätä tietä päästään tärkeämmän ihmisen luo. Ikonimaailma on täynnä symboliikkaa.

Metsässä liikkujalle ovat kuukkelit omanlaisiaan haltioita. Voi sitä, joka kuukkelin surmaa. Kuukkeli nimittäin antaa lähestymälleen ihmiselle onnea elämään ja metsästykseen muun muassa.

Mutta asiaan. Tämä kirja on kaunis ja taiteellisesti toteutettu. Tulee ihan mieleen Antoine de Saint-Exupéryn mainio kirja Pikku Prinssi. Siinähän puhuttiin siitä, että läheisen ihmisen voi kesyttää rakkauden avulla.

Niinpä tämän kyseessäolevan teoksen kirjoittaja ja kuvittaja ovat kehitelleet oman kuva-tarinamaailmansa, joka on huisin taiteellisesti ja herkästi toteutettu. Ihan tuossa kriitikkoressu herkistyi kyyneliin asti noita sivuja aistiessaan. Rakkauden sanoma tuli perille jopa hivenen tautologisesti.

Kaimahaltiat ovat semmoisia, jotka ohjaavat hyviin tekoihin ja kauniisiin sanoihin. Jos toden puhun, niin joskus hiipii omaan mieleenikin semmoisia sanoja, jotka loukkaavat. Wanha kehno kuiskii, että käytteleppä noita kivoja. Mieli tarjoaa sitten toisaalta rakkauden sanoja, jotka levittävät rakkauden asiaa. Silleen sitä saadaan ystäviä, eikä rikota hentoja rakkauden säikeitä.

Ai miten kivaa olisi loukata toista, jonka kokee olleen ilkeä. Mutta kun tarkemmin ajattelee, niin tuonpa kukkia oikein huolella sidotun kimpun ja kaikki sulaa hymyyn, hyvään mieleen ja läheisyyden lämpöön.

Tunsin erään kivan rouvan. Hänellä oli tapana ostaa ruusuja sille, joka puhui loukkaavasti tai teki ilkeitä tekoja. Niin sitä pitäisi ihmissuhteita hoitaa. Vaikka rouva kyllä kokosi toisaalta tulisia hiiliä mielensä pahoittajan pään päälle.

Tämä on hyvä kirja.

Kiitos sydämestä asti.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen