Kari Tapio, Ainut maailmassa, 44 laulua rakkaudesta, Valitut Palat Kustannus

Kari Tapion ihanat

Jos voit, tule luo ja muita hempeitä

Kari Tapio: Ainut maailmassa, 44 laulua rakkaudesta,

tupla CD, Valitut Palat 2019

Tanssi loppuun rakkauden, Etkö uskalla mua rakastaa, Sinun silmiesi tähden, Amado mio, Kenties, kenties, kenties, Jos minuutin saan ajastasi, Elämältä kaiken sain, Kuin taivaisiin, Sinut tulen aina muistamaan, jne…

Kari Tapion repertuaari on laaja. Suomen parhaaksi kantrilaulajaksi mainitulla artistilla on lauluissaan mukana myös uskonnollista eetosta ja isänmaallisuuden tuntoja, puhumattakaan tanssittavista rakkausbiiseistä.

Tämä levy kahden cd:n kooste kääntää katseen myös laulajan vähemmän tunnettuun puoleen. Jokaisella laulajalla kun on tuotantoa, joka jää vähän varjoon, vaikka Tapion jokainen laulu oli varmaan melkoisen odotettu hitti, varsinkin ikääntyneempänä.

Tuli istuttua laulajan konsertissa, kun hän viritteli jouluteemaan ja kirkkoon sopivaa materiaalia. Hyvin mies selviytyi urakastaan, vaikka joskus piti antaa vuoro orkesterille, joka tempaisi railakkaan joulupotpurin. Lätiessä tuli vielä tavaramerkki, ”lippaan” vedetty käsi ja lausahdus ”Kari kiittää”. Enpä tiennyt, että kiitos jäi viimeiseksi lajiaan, ainakin itselleni osoitetuista.

Kuuntelin 44-laulun kokoelmaa mielenkiinnolla ja ajattelin, että tosi upeaa materiaalia on kerätty kuultavaksi. Kaikkia biisejä en muistanut edes kuulleeni, vaikka hyllyssäni jököttää toistakymmentä Tapion albumia ja toinen mokoma kokoomalevyjä.

Kun Tapio veti kirkossa osuutensa melkoisella arvokkuudella, muistui mieleen myös kirkkokonserteissaan vitsaileva Eikka Grön. Karilla olisi varmaan anekdootteja riittänyt, mutta hän luotti karismaattiseen laulunlahjaansa. Niinpä kerrankin, kun Tapio oli keikalla Tohmajärvellä, jossakin susirajalla ja paikkakunnan oma orkesteri viritteli taustoja, tuli artisti maininneeksi basistille, että fuskua on sun soitossa. Johon basisti, että kun mie sitasin aamulla basson katkenneen kielen solmuun, niin pahalaisen solmu ei oikein pidä.

Että mitä. Näitä rakkauslauluja kansa janoaa, sillä suomalaisen paras lääke jokaiseen vaivaan on läheisyyden lämpö. Rakkaudesta kun kuulemma se entinen hevonenkin hirnui.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen.