Luomutilallinen opastaa
Mahtava kirja lehmistä
Rosamund Young: Lehmien sielunelämä, Bazar kustannus 2018
Sen verran tiedän, vartuttuani maatalon poikana, että lehmäkarjassa on monenmoisia persoonia. Kirjo-lehmä oli rauhallinen ja flegmaattinen askeltaja kun mentiin jonossa metsälaitumelle ja minä perässä. Kirjon paikka oli aina jonon kärjessä. Sillä oli kaulassaan kuuluvaääninen iso messinkikello. Jokaisella lehmällä oli metsän kohdalla omat polkunsa, joille ne poikkesivat jonosta, kukaties meditoimaan, ja palasivat vähän ajan kuluttua täsmälleen omalle paikalleen jonoon.
Joku lehmä oli iloinen ja virkeä tuulispää, toinen vihainen, kolmas rauhallinen kuin viilipytty. Meille lapsille annettiin omat nimikkolehmämme. Minulla oli Kalke, siskolla Ylväs jne…
Nykyisin lehmiä ei viedä laitumelle, vielä vähemmän metsään. Ne saavat viettää elämänsä ahtaissa sisätiloissa ympäri vuoden. Kun menin iltapäivällä tiettyyn aikaan hakemaan lehmiä metsälaitumelta, ne olivat jo portilla odottamassa hakijaa.
Mutta omat muistoni sikseen. Kirjan tekijä on luomutilallinen ja tietää, että lehmien pitää saada valita missä ne haluavat oleskella vapaina. Talvella voi olla ratkaisuna pihatto, jossa on jaloittelualue lehmien vapaassa käytössä. Young tuumii myös, että jokaisen lehmän maidon voi tunnistaa mausta hänen tilallaan.
Ruuan laatu ja stressin määrä vaikuttavat kaikkien eläinten käytökseen. Jos ruoka-aineisiin lisätään erinäisiä kemikaaleja, se voi vaikuttaa paitsi lehmän elämänlaatuun, myös maidon makuun.
Persoonallisuuksia löytyy niin sioista, kanoista, kuin muistakin maatilan eläimistä, navettakissaa unohtamatta. Minulle oli lapsena elämän kohokohtia tutustua eläinten sielunelämään, niinkuin myös luomutilallinen Young kertoo. Kirja on täynnä anekdootteja ja sattumuksia, joskus humoristisia, joskus ikäviä. Kas kun eläin voi myös surra itsensä vaikka kuoliaaksi, jos sen paras ystävä kuolee tai teurastetaan. Äidilläni oli läheinen suhde eläimiin. Niinpä hän usein meni kamariin itkemään, kun karja-auto ajoi pihaan. Hän oli lehmien tuntija, ammatiltaan karja-assistentti, joka avioitui maanviljelijän kanssa.
Tämä kirja opettaa paitsi ymmärtämään eläimiä, myös huomaamaan, mitä huonot olosuhteet aiheuttavat esim. lihan maulle tai maidon aromeille. Tärkeä kirja, joka jokaisen suurtilallisen ja eläinten kasvattajan pitäisi lukea.
Jouko Varonen
