Luovuuden idea, Gaudeamus kustannus

Luovuudesta puhuminen on tärkeää

Luovuuden ja innovoinnin salat

Nando Malmelin/Petro Poutanen: Luovuuden idea, Gaudeamus-kustannus 2018

Tältä kirjalta odotin käytännön esimerkkejä luovuuden toteuttamisesta, mutta ikävä kyllä, asialla taisivat olla tekijät, joille luovuus liikkuu tuolla kapulakielen, gradutöiden ja tohtorinväitteiden teoreettisella tasolla.

Itse olen opettajana ja vararehtorina opettanut lapsille luovuutta jo 70 – luvulla. Pidin useita iltapäiväkerhoja, mm. ”luovan toiminnan kerhoa”, joiden yleisömenestys oli valtava. Joskus pieneen luokkaan oli ahtautunut yli sata oppilasta. Teimme askarteluja, retkeilimme luonnossa, annoin pianotunteja, piirsimme, kirjoittelimme maakuntalehtiin, jopa radioon.

Koulutoimenjohtajana oli lakimies, joka ymmärsi vain rahan päälle, niinpä kerhot lopetettiin, kuten myös oppimateriaalikeskus, joka oli luovan toiminnan paikka.

Mutta asiaan. Tämän teoksen ensimmäisessa luvussa tarkastellaan mm. sitä mitä luovuus on ja miten luovuus on ymmärretty. Perehdytään erilaisiin tapoihin lähestyä luovuuden käsitettä ja ilmiötä.

Itse olisin kapulakielen lisäksi toivonut semmoisia lähestymistapoja, kuten juttujen kirjoittelu elämän ilmiöistä, lintukiikarin käyttö, jäkälä- ja sammalretkien toteuttaminen, pianonsoiton alkeisopetus, laulujen sanoittaminen ja säveltäminen, riimirunojen ja vapaamuotoisten tekeminen, jne…

Toisessa luvussa tarkastellaan sitä mitä luovuudesta tiedetään ja millaista ymmärrystä luovuudesta tulevaisuudessa tarvitsemme. Analysoidaan luovuuden tutkimuksen koulukuntia jne…

Itse olisin analysoinyt luokka-akvaarion hankkimista kiireellisenä opettajan omalla rahoituksella ja mitkä ovat kalojen ruokinta-ajat, pidetäänkö Heurekan matkaa tärkeänä, tehdäänkön malmikivien keruuretki heti vai huomenna, tutustutaanko vesilintujen elämään aamulla vai keskipäivällä, pidetäänkö lasten pianokonsertti koulun myyjäistapahtuman aikana, vai ihan muuten vain, tulevatko lapset seurakunnan kirjoituskerhoon, kun rehtorit ja koulutoimenjohtaja ovat kieltäneet kerhot kouluissa toistaiseksi.

Teoriat ovat asia sikseen. Niiden avulla tehdään tohtoreita ja maistereita. Kaikki kunnia kirjan tekijöille. Semmoisia kirjoja kaivattaisiin, joissa lähestyttäisiin luovuuden ruohonjuuritasoa.

Monesta oppilaastani tuli kirjailijoita ja luovia innovoijia, Kaukaan tehtaiden kirjailija-johtajia, Euroopassa rankattuja taiteilijoita, suomalaisen elokuvan päätähtiä, lauluntekijä-huippuartisteja, jne… . Tällaiset kapulakieliset kirjat he laittaisivat ö-mappiin, haukottelisivat jos niitä heille luettaisiin.

Jouko Varonen