Luovuus ja innovointi
Hyvä ja hyödyllinen kirja
Nando Malmelin/Petro Poutanen: Luovuuden idea, Luovuus työelämässä, yhteisöissä ja organisaatioissa, Gaudeamus-kustannus
Minulle sana luovuus tuo mieleen opettajan ja kirjailijan elämän joskus vuosia sitten. Silloin sitä innovoitiin eka-tokaluokkalaisten kanssa, kirjoitettiin ja piirrettiin Kalavalakin uusiksi ja tietysti maakuntalehti julkaisi sen teelmän sivun kokoisena, eikä se ollut mikään tabloidilehti.
Luovuus kukkii lapsilla myös luonnossa. Yhteisillä luontoretkillä otettiin matkaan monenmoista puunkäkkyrää, joihin sommiteltiin kokonainen peikkoyhteisö. Niinpä oppilaistani varttui kirjailijoita taiteilijoita, isojen firmojen johtajia ja kansainvälisiä taiteilijoita. Jostakin tuli elokuvan päätähtikin.
Mutta asiaan. Kirjan tekijä tuumii, että joskus luullaan kaikkien ideoiden tulleen jo keksityiksi. ” Luovuus onkin käytännössä sellaista ideoiden jalostamista ja uudenlaista toteuttamista, joka johtaa uusiin ja ennennäkemättömiin lopputuloksiin. Siksi luovan työn tavoitteena usein onkin löytää uusi tai ainutlaatuinen tapa toteuttaa ideoita, ei sisällöltään ainutlaatuisen idean synnyttämistä sinänsä.”
Huolimatta siitä, että kirja joskus vaikuttaa toistoiselta ja hivenen kapulakieliseltä, jopa tautologiselta ja tautonomiselta, se myös käsittelee luovuuden ideaa monesta näkökulmasta. Niinpä aihepiirejä ovat mm. Mitä luovuudella tarkoitetaan?, Mitä tiedämme luovuudesta?, Miten kehittää luovuutta?, jne…
Kirjan jutuissa tuumitaan, että luovuus on ”arkista toimintaa”. Siihen yhdyn mm. 24 fiktiivistä nuortenkirjaa julkaisseena täysin rinnoin. Tuumin, kuten edellä jo sanoin, että luovuuden ainekset kylvetään lapsiin jo nuorella iällä. Niinpä ei ole yhdentekevää mitä opetusmetodia käytetään. Luonnonläheinen opetus ja luovuus, kuten käden taidot, kuvataide, kaunokirjallisuus sekä itse tuotettuna, että luettuna, antavat vahvan pohjan innovatiivisuudelle.
Vietin kuuman kesäpäivän varjossa tähän kirjaan tutustuen. Kirja opettaa, että luovuus ei ole vain tieteilijöiden, taiteilijoiden ja keksijöiden sarkaa, vaan se kuuluu ihmisen arkeen ja työelämään, yrityksiin ja yhteisöihin. Siinä kirjoittajat ovat harvinaisen oikeassa.
Jouko Varonen
