Luppoisten kylässä tapahtuu
Arto Paasilinnan jalanjäljissä
Kalle Isokallio: Luppoisten lukkoseppä, Tammi 2017
Kalle Isokallio ( s. 1948) tunnetaan lukuisista yrityksistään hauskuttaa Suomen kansaa poliitikkojen ja kansakunnan silmäätekevien irvailuilla. Jotenkin tuntuu, että Isokallion kynä ei ole yhtä terävä kuin esim. esikuvallaan Arto Paasilinnalla. Huumori vaikuttaa kuivahkolta kuntapolitiikan ironisoinnilta. Tuota pikaa tietysti myös valtion päättäjät tulevat kuvioihin mukaan. Tämäntapaista rakentelua olen Isokalliolta tavannut ennenkin.
Tarina alkaa siitä, kun Itä-Suomalaisen Luppoisten kylän raitille eksyy outo moottoripyörämies, jolla on ”syvät taskut”. Pian tuo sijoittajaksi osoittautuva mies iskee silmänsä lukkosepän firmaan, jossa olisi oivalliset ainekset hyödyntää kunnan ja valtion rahoja. Niinpä lukkosepän puodista tulee vähitellen mittava yritys, joka tietysti tarvitsee ympärilleen rakennuksia mm. asunnoiksi työntekijöille ja kohtapa firman valtakunnallinen kuuluisuus kiirii päättäjien tietoisuuteen.
Jostakin syystä en jaksa innostua Isokallion ”kyytiin”. Kirjan lukeminen on tietynlkaista pakkopullaa ja kun tietää homman nimen, joka kerrotaan läpeensä jo kirjan esittelyissä, on lukeminen entistäkin työläämpää. Toki Isokalliolla on huumorin lahja, mutta hän ei yllä menneiden kärkihumoristiemme kaartiin. Ehkä siinä on eräs tekijä, joka haittaa, nimittäin luovuuden puute. Lovuutta oli Paasilinnalla, mutta se puuttuu Isokalliolta kokonaan. Kerrotaan, että Isokallio kiertelee moottoripyörällään maaseudulla ja etsii sopivia jutun juuria kirjoihinsa. Mutta oletettavasti nämä jutut eivät kanna kovin pitkälle. Tarvittaisiin synnynnäistä humoristin taitoa.
Niin sanoakseni, vietin iltapäivän Isokallion kirjan parissa ja taiteellinen vaikultelma oli kyllä kuusmiinus. Ehkä joku kiinnostuu televisiojulkkiksen sanailusta. Siitä kertoo jo mittava määrä teoksia, joita on julkaistu. Itse olisin sitä mieltä, että kirjailijan homma on Isokalliolle ajan hukkaa, ex-johtajasta ja eläkejonglööristä kun ei voi vääntää kunnon kirjailijaa väkisinkään.
Jouko Varonen
