Homerosta feministisellä muotilla
Kirke taikoi rökälejätkiä sioiksi
Madeline Miller: Kirke, WSOY 2021
Miller on siitä kiva kirjailija, että muuntaa antiikin tekstejä romaaneiksi. No tietysti, kun puhutaan Kirkestä niin Madelinen tekstissä on vahva femakkolataus. Mutta sopiihan se. Niitä tyttöjä jotka ovat maan hiljaisia ja perheessä hiljaisuutensa ja herkkyytensä vuoksi ilkamoituja, jopa hyväksikäytettyjä, kyllä riittää.
Siinä Miller on mielestäni oikeassa, että herkkien ja hiljaisten tyttöjen kohtalot olisikin nostettava framille entistä enemmän. Näitä sikoja ja hyväksikäyttäjiä, kun nyky-yhteiskunnassamme riittää.
No Kirken lapsuuskoti aurinjumala Helioksen luona oli tietysti mitä oli. Kirke kun oli nuori nymfi. Nymfit liikkuvat usein jumalien ja jumalattarien seurassa. Satyyrit pitivät nymfeistä ja halusivat tyydyttää halunsa nymfien kanssa.
No Kirkepä muutti jumalattareksi ja velhoksi tultuaan miehiä eläimiksi. Homeroksen alkuperäistarinassa Kirke asui Aiaian saarella palatsissa, metsäisellä aukiolla. Palatsin ympärillä liikkui ystävällismielisiä susia ja leijonia, Kirken eläimiksi taikomia. Sikalaumakin oli Kirken entisiä, jotka hän loihti kilteiksi sikanassuiksi.
Odysseuksen merimiehet halusivat tietysti osansa Kirkestä, mutta Odysseuspa nappasi Kirken vaimokseen. He napsauttivat kolme rakkauden lastakin Agrioksen, Latinosin ja Telegonosin. Neljäs lapsi Nausithoones oli puolestaan Kirken syrjähypyn tulosta, joten sepä siitä.
Että mitä. Kirkestä on tietysti viritelty sivutarinoita maailman sivu ja tämä mielenkiintoinen versio, jossa naisasia nousee aika tärkeäksi, on Millerin vastustamaton näkemys.
Lukeahan se piti. Voi niitä naisraukkoja, jotka joutuvat ylivilkkaan sukupuoliviettinsä takia maanpäälliseen helvettiin. Kas kun niitä sikamiehiä pyörii ikuisesti heidän ympärillään tyydytystä etsimässä.
Voi halavattu sitä Homerosta. Pisti tarinaa, jossa riittää tilaa nuunnoksille ja muunnoksen muunnoksille. Tosi elämässä näitä hiljaisia ja hyväksikäytettyjä nymfeja on enemmän kuin luulisikaan. Ja sikajätkiäkin löytyy heidän tarhoistaan.
Maineteko Milleriltä, tämä homeros-muunnelma. Ihan tuossa meni yöunet taas kerran, kun tartuin kirjaan ja aloin aamuneljän aikaan napsutella siitä juttua.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen