Valtakunnan äiti, Sylvi Kekkonen
Sylvi osasi toki olla äkäinenkin
Marja-Liisa Vartio/Paavo Haavikko: Sylvi Kekkosen muotokuva, Art House Oy 2021
… ”Tuli puhetta Pentti Saarikoskesta. Marja-Liisa Vartio sanoi: – Pentti Saarikoski leikkii olevansa kommunisti. Hän on lapsi.
– Mutta hän uskaltaa. Hän uskaltaa toisin kuin Arvo Salo, joka vain räksyttää.”… ( Sylvi Kekkonen)
…”Minä muistan talvisodasta vain, että minä pesin vaatteita saunan padassa keittämällä ja huuhdoin ja virutin niitä hyisessä avannossa, kuin Lemminkäisen äiti taikka vaimo.”…
( Sylvi Kekkonen )
Minulle, kirjailijanressulle on jäänyt Sylvi Kekkosesta vain semmoisia muistikuvia, usein median levittämiä pilapuheita, että Kekkosen rouva piti suun supussa ja esiintyi presidentin rinnalla hillitysti.
Muistin hänen kirjalliset piirinsäkin, joihin kutsuttiin nuoria kirjailijanalkuja tarinoimaan rennosti Rouva Presidentin kanssa. Niistä tämä Vartion ja Haavikon kirjakin kertoo. Minulle tuli hyvä mieli semmoista kirjoittajapiiriä ajatellessani. Nykyisin kun ollaan niin osallistuvia ja radikaaleja.
Kirjoittajan pitää mieluusti häväistä itsensä mediassa tai haukuskella Venäjää, ennenkuin tunnustuspalkintoja heltiää ja kansa on mielissään.
Mutta asiaan. Tämä kirja on tärkeä myös siksi, että edesmenneet Haavikko ja Vartio ovat sen kirjoittaneet, tai se on koottu heidän kirjoituksistaan, jotka koskevat presidentin rouvaa.
Osin runollissakin teksteissä siirtyy kohteen maailmankuva. Hän osasi tarvittaessa analyysin ja jos joku alkoi kärjekkääksi, osasi hän kyllä käyttää napakoitakin sananvalintoja.
Ehdottomasti tärkeä kirja Sylvi Kekkosesta, hiljaiseksi ja sielukkaaksi luokitellusta, jolla oli myös kirjallinen ura, puolenkymmentä julkaistua kirjaa ja sitten tämä Amalia, joka levisi myös ulkomaille.
Koin jotain valaistumisen kaltaista.
Tavoitin presidentin rouvan sielunmaisemaa, arvokasta ja pidättyväistä.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen