Tarja Halonen tieteellisen luupin alla
Dosentti Salomaa ei heitä huumorille
Markku Salomaa: Tarza, Pasifistin odysseija voimapolitiikan maailmassa, Lector Kustannus 2021
Tarja se kirjoitteli vekkuleita kirjeitä oppilailleni. Usein kirjoitimme kirjeitä julkkiksille ja Halonenkin kertoili lemmikeistään sun muusta ihan arkin verran ja laittoi vielä kuviakin kilppareista ja kissoista. Opettajain huoneessa alkoivat mulkoilla minua, kun posti toi yhdelle usein kirjeitä itseltään presidentiltä.
No Matti Vanhaselle kun kirjoitimme, niin hän vastasi ihan täytekynällä kirjoitetulla kirjeellä. Harrrastuksikseen mainitsi halonhakkuun ja jugendin. Yksi oppilas pisti vitsinkin pojasta joka halusi lemmikikseen haisunäädän. No äiti siihen, että mitäs teet hajulle. Johon poika:
– Kyllä se siihen tottuu.
Vanhanen mainitsi vastauskirjeessään, että tuo oli viikon paras.
No mutta asiaan. Annanpa kirjantekijän turista:
” Tämä tietokirja kuvaa oikeustieteiden kandidaatti Tarja Halosen yli 40-vuotista poliittista toimintaa ja toiminnan tuloksia. Muut kirjoittajat ovat vastanneet hänen henkilökuvansa ja hänen elämänsä arvioinnista kissoineen ja kilpikonnineen sekä Elannon muovikasseineen ja baseball-lippalakkeineen”…
Kirjan tekijä kokee, että kun ihmiset rakastavat legendoja ja myyttejä, niin tutkijoille ne ovat vain riesa.
Tarkkaa työtä on Euroopan sotahistorian dosentti Salomaa tehnyt. Ihan kiitettävän tieteellisesti hän on tutkinut arkistoja, puheita ja julkaisuja. Niinnpä se mahtaa olla, että aika antaa mahdollisuuden uusiin perspektiiveihin mitä tulee kunkin valtionpäämiehen toimintaan sekä positiivisessa, että negatiivisessa mielessä. Tarjankin ajoista on jo hiekkaa valunut tiimalasissa, joten on jo aika tehdä tämmöinen tieteellinen syväluotaus.
Tietokirjailija on pitäytynyt, jos mahdollista, vähissä subjektiivisissa kannanotoissa, mutta kyllä sieltä tekstistä tarkkaan lukien löytyy pientä arvotusta Tarja-pressan visioihin ja toimintaan sekä aktiviteetteihin.
Dominoiva pressahan se Tarja kuulemma oli ollut, jos puskaradioon on uskomista. Mutta kun joutuu pitämään koko valtion ohjia käsissään, pitää kyllä joskus sanoa niin, että tärähtää.
Siinäpä sitä on lähdeaineistoa vaikka tohtorinväitteen tekijälle. Tulee samalla käytyä laajempi jatkokurssi norsunluutornipuheiden luomiseen.
Vot harasoo
Jouko Varonen
SARV:n jäsen