Meidän laulumme, Simon & Garfunkelin tarina, Jalava-kustannus

Maagisen duon tarina

Simon-vetoinen homma

Tenho Immonen: Meidän laulumme, Simon & Garfunkelin tarina, Jalava Kustannus, 2019

Simon ja Art hurmasivat tyttöjä jo kouluaikoina  saumattomasti yhteensopivilla äänillää. Simonin ääni oli tavanomaisempi, mutta Artin sitäkin romanttisempi ja ilmaisuvoimaisempi. Osittain vanhempien toiveista kaverukset kuitenkin halusivat pallotella yliopisto-opintojen ja lauluharrastusten välillä. Molemmat suorittivat korkean yliopistotutkinnon Art matemaatikkona, Paul lakialalla.

Sulosointuisen duon uralla on kolme ylitse muiden: The Sound Of Silence, Mrs Robinson ja Bridge Over Troubled Water. Kansa villiintyi ja levytuottajien suu oli messingillä. Levymyyjien kassakoneet kilkattivat, tai useimmiten kahisivat. Jointit kärysivät tuohon aikaan sekä laulajilla, että kuulijoilla. Kuulu duokin teki lauluja usein marin ja kovienkin voimalla. Onneksi vahvemmat eivät kiinnostaneet pitkään.

Avioelämä näytti sekä ruusuisen että proosallisen puolensa. Vaimoja vaihdettiin, joku teki henkilökohtaisen ratkaisunkin. Sekös antoi aiheita uusiin lauluihin, kuten myös J.F. Kennedyn tragedia ja vaikkapa köyhien ja vanhusten ala-arvoinen asema yhteiskunnassa.

Sukkuloitiin Britannian ja Yhdysvaltojen väliä. Tuli soolobuumeja, kaverusten välirikkoja, uusia esiintymisiä, nousuja ja laskuja. Paul, hallitsi laulujen teon ja laulamisen. Artin runollinen ja persoonallinen ääni riitti tärkeäksi osaksi maagisen parin menestystarinaa.

Mitä siis? Kirja on upeasti kirjotettu. Se antaa oivaltaa, että menestystarina ei tule itsestään. Tarvitaan vuosien työ ja taival, ennenkuin kaikki natsaa.

Arvelin, että normaalipituisen kirjan antia olisi voinut vähän tiivistää ja menestyksiä hehkuttaa ja käsitellä enemmän. Kas, kun kirja usein painottuu Paul Simonin uran ja levytysten vaiheisiin. Piti aivan kuunnella nämä kaverusten em. laulut ja vähän harvinaisempiakin livenä nykyajan sammosta, tabletista.

Ja tietysti kun alkuun pääsin laitoin 200 – levyisen juke-boksini toistamaan samat korkeista sterokaapeistani, joissa äänet pääsivät oikeuksiinsa.

Hyvä kirja. Herätti nostalgioita. Paulin ja Artin kohtalona olivat perhe-elämän, soolourien ja taiteellisten näkemysten tuomat eriävät vivahteet. Ystäväkateuttakin lienee ollut ilmassa. Art tuumi, että hommassa oli 98% Paulia ja 2% häntä itseään.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen