Mikko Kekäläinen: Petra Olli, Painija, Tammi Kustannus

Urheilija ei ole pelkkä kone

Maailmanmestari Petran vaiheita

Mikko Kekäläinen: Petra Olli, painija, Tammi Kustannus 2021

Sehän on silleen, että usein urheijasta tehdään mitaliautomaatti. Toki semmoisessa urassa on onnenhetkensä, mutta painijalla voi välillä olla toinen puoli kasvoista turvoksissa ja sinisenmustana.

No Petra jatkoi päivästä toiseen, joskus hyvien ihmisten, valmentajien, sekä hyvää tarkoittavien äidin ja isän ym. tuella.

No tupsahtelihan niitä pyttyjä vitriini täyteen ja kaiken kruununa naispainin maailmanmestaruus. Mutta jossakin vaiheessa Petra alkoi kaivata myös yksityiselämää jatkuvien painonpudotusjojoilujen ja leirien lisäksi.

Niinpä hän vähitellen kypsyi lopettamaan huipulla ja häntä kyllä yleensä ymmärrettiin.

Että mitä. Kirjan selkeistä teksteistä tulee esille, että poikkeuslahjakkuus huomataan jo nuorella iällä. Kokonaisuuden alkupuoli on pieteetillä otettua kerrontaa ja näyttääpä siltä, että Petra ei kummoisia traumoja saanut haasteellisesta huippu-urheilijatodellisuudestaan.

Mutta lopulta tuli eteen myös itsetutkistelun paikkoja. Tyttö arveli, että elämällä voisi olla muitakin mahdollisuuksia, kuin urheilukoneen todellisuus. Tulihan niitä poikaystäviä ja kirja saa säröisiäkin piirteitä. Kuvioihin astui oma ja ymmärtävä henkilö, joka osasi olla tukena eikä kirmannut karkuun hädän hetkellä.

Hyvä kirja tämä on. Ihan tuossa tuli mieleen, että kirjoittaja on halunnut luoda lukijalle positiivisen tuntuman aiheeseensa ja tietysti vielä muistanut loppuidyllin kun on nuoresta urheilijatytöstä kysymys.

Tykkäsin.

Tuli hyvä mieli.

Ajattelin, että ihmisen on joskus analysoitava todellisuuttaan ja tehtävä kipeitäkin ratkaisuja. Kun aika tuo päätökseen perspektiiviä, niin henkilö huomaa, että suunnan korjaus on tuonut paljon hyvää mukanaan.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen