Pirkko Kotirinta: Hilma af Klintin arvoitus, Taiteilija henkien, tieteen ja luonnon maailmassa, Tammi Kustannus

Henkimaailmassa kiinni

Antroposofi ja taiteen outo lintu

Pirkko Kotirinta: Hilma Af Klintin arvoitus, Tammi kustannus 2021

Hilma Af Klintiä on verrattu usein Tove Janssoniin. Toisaalta heidän henkinen maailmansa erosi varsin totaalisesti. Kun Jansson purki suuntautumisensa ja vahvan henkisen ilmastonsa usein lapsille avautuvaan sarjakuvataiteeseen ( toki myös vaikuttavaan ”aikuisten” kuvataiteeseen), Niin Hilma puolestaan tykkäsi kaikenmoisista spirituaalisista istunnoista ja antroposofisesta ajattelusta.

Tunnen kyllä tämän alan taiteilijoita nykykaartissakin. Eräskin, jota haluan läheisen suhteeni vuoksi pitää anonyymina tässä kirjoituksessa, viettää yöt katsellen ufoleffoja ja lempilukemistoon kuuluvat mm. edesmenneen Rauni-Leena Luukanen-Kilden kirjat.

Rauni-Leenan Kuolemaa ei ole, on hänen lempilukemistaan em. Lapin lääninlääkäri-kirjailijalta.

No tämä ”minun” taiteilija tekee taidetta itsekseen. Elää yhteiskunnan elättinä, vaikka hänelle on tarjottu rehtorin paikkaa ja kuvataiteen opettajan vakanssia. Erakko mikä erakko. Teokset ovat niin väreissä hehkuvia ja nyanssirikkaita, että heikkopäistä hirvittää.

Mutta asiaan. Hilma af Klintistä kertova teos valottaa tämän kohumaiseeseen nousseen taiteilijan elämää ihan dekkarityyliin. Jos nyt tämmöisen ihmisen sielunelämään pystyy kukaan pureutumaan. Kirja kertoo kuitenkin asiansa pieteetillä ja uskottavasti. Kotirinnan teksti pohjautuu tietysti myös vahvoihin arkistotietoihin.

…”Raha on perinteisesti pyörittänyt taidemaailman rattaita tai ainakin voidellut niitä paksusti. Hilma af Klint on tässäkin suhteessa poikkeus säännöstä. Hänen teoksensa ovat säätiön omistuksessa, ja edellä kuvaillut myynnit ovat harvinaisuuksia. Kulissien takana – ja jopa oikeussaleissa – on tosin riidelty siitä, pitäisikö osa Hilma af Klintin maalauksista myydä.”…

Asiatekstin puoleen kääntyvä selonteko perustuu laajaan lähdemateriaaliin ja pyrkii valaisemaan, jos mahdollista tämän oudon linnun sielunmaisemaa, pääsemättä kuitenkaan aivan totaalisiin tuloksiin. Aina on taiteilijoissa ollut yliherkkiä persoonallisuuksia, jopa herkkiä järkkymään mielenterveydeltään. Itsekin olen joutunut avittelemaan em. klintmäistä henkilöä välillä psyykenhoitoon, mutta hänen taiteensa, se on todella vahvaa, jopa pelottavaa.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen